Ammattiauttaja ja ensihoitoa

Muahan on harmittanut aika paljon se, etten ole ehtinyt pelaamaan golfia. Golf on kuitenkin suuri rakkauteni ja intohimoni, mutta edes minä en repeä kaikkealle. Tänään sain koiraa lenkittäessä kuningasidean ja tartuin välittömästi puhelimeen, harkinta kun ei ole mua varten. Vaikka pelejä ja harjoittelua on vähän takana on mulla pieni lukkotilanne päällä. Omat keinot eivät auta, joten on aika turvautua ammattiauttajaan. Onneksi apu oli lähellä ja ensi tiistaina, joka on muuten ensimmäinen lomapäiväni, kello kymmenen tapaan golf pron. Into piukeana raportoin asiasta pelikaverilleni ja päätimme lähteä välittömästi pelaamaan.

CrossFit haaveet olin haudannut tämän päivän osalta jo aikaisemmin. Vatsa kramppaili aamusta lähtien ja ajatus kunnon rääkistä oli mahdoton. Golf sen sijaan...no golfkentällä ei vaan pysty ajattelemaan muuta kuin palloa, mailoja, lyöntejä ja siis golfia. Sitä ei pysty selittämään, vain toinen golfari ymmärtää mistä puhun. Ja heti klubille päästyäni unohdin, ettei särkylääkkeistä ollut apua koko päivänä.

Upean kesäpäivän ansiosta kenttä oli täyteen varattu ja tee aika saatiin vasta klo 19:50. Ehdinpähän ainakin käyttämään koiran ajan kanssa ulkona ja pitämään herralle seuraa, tosin eipä se minusta hirveästi välittänyt. Kun aikeeni paljastuivat katsoi koira minua epäuskoinen ilme naamallaan. Jos se osaisi puhua olisin varmaan kuullut kommentin "et voi olla tosissasi". Onni selvästikin vihaa golfbägiä ja mulkoilee sitä aina häijysti. Koiranomistajana poden aina huonoa omatuntoa poistuessani pidemmäksi ajaksi kotoa arkena, todellisuudessa syyllisyys taitaa olla suurempi kuin koiran kärsimys.

Iltalenkki Takkulassa

Ex tempore kierros kesäillassa oli parasta ensihoitoa golftuskaani. Oli ihanaa päästä pelaamaan, vaikka ykkäsväylää lukuunottamatta peliäni ei voikaan kehua. Hukutin lukuisia palloja, onneksi en ole kiintynyt niihin, ja bunkkerit meinasivat musertaa itsetuntoni. Silti väliin mahtui upeita, pitkiä lyöntejä, jotka mykistivät minutkin. Pienellä hiomisella se lähtee ja luotan opettajaan jo nyt niin paljon, että jätän huoleni hänelle.

Kotoa löytyi tyytyväisen oloinen koira ja loppujen lopuksi olin vain reilut pari tuntia poissa. On aika luksusta, että golfkentälle huristelee reilussa kymmenessä minuutissa. Kauan odotetun lomani aikana aion pelata vähintään kymmenen kierrosta, mieluiten viisitoista tai enemmän. Ja alkukesän pelaamattommuutta pääsen paikkaamaan taas lauantaina. On se golf vaan niin kivaa!