Tänään kurvailin heti aamusta Evolle ystäväni Reetan luokse. Ensin tankattiin kanakeitolla ja sitten lähdettiin lenkille. Juttua riitti ja oli ihanaa nauttia vapaapäivästä sekä lämmöstä. Kun käveli reippaasti meinasi olla hiki päällä vaikkei vaatetta niin paljon ollutkaan. Olisi voinut huidella pelkässä trikoopaidassa tai jättää takin alle vain t-paidan, aika uskomatonta! Tämä on ehdottomasti paras vuodenaika mikä on keksitty, siis mikäli multa kysytään.
Reitti mutkitteli ihanasti metsän keskellä ja maisemat hivelivät silmiä. Näin metsän keskellä kasvaneena sitä osaa nauttia luonnon kauneudesta ja vaikka olenkin varsin kaupunkilaistunut vetää veri maaseudulle. Taisin olla varsin tohkeissani sillä unohdin ihan tyystin kuvata, vaikka tuli todistettua toinen toistaan upeampia maisemia. Matkaa elävöitti reipas labbis eli Topi, joka jaksoi puuhailla läpi lenkin milloin mitäkin...ollapa onnellinen koiruus! Kun pysähtyi hetkeksi ja kuunteli ympäröivää hiljaisuutta, tuulen suhinaa puiden latvassa sekä lintujen laulantaa oli aivan kuin keskikesällä. Siinä sivussa tuli taitettua reilut kymmenen kilometriä joten ei ihan huono suoritus sekään.
Kyläreissun päätteeksi pistin kotini ojennukseen ja kokkailin herkullista lasagnea. Nyt kun voi hyvillä mielin istua sohvalla ja tuntee pienoisen turnausväsymyksen sisällään tuntuu aika kivalta. On ihanaa olla taas energinen minä, pystyä liikkumaan ja saada voimia pienestä arjen asioista. Mutta hei menkää tekin metsään, se totisesti kannattaa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti