Bikini Challenge on täällä!

Odotukseni palkittiin tänään, nimittäin Fitfarmin Bikini Challenge nettivalmennus alkoi vihdoinkin. Pientä päänvaivaa tuotti ruokarytmin suunnittelu, sillä syömisten välillä saisi olla 3 tuntia. Heräsin kuudelta, joten jos olisin syönyt puuron heti herättyäni olisivat päivän sapuskat loppuneet ennen aikojaan. Nappasin siten aamupalan töihin ja loppujen lopuksi rytmi löytyi aika kivuttomasti. Onneksi kaikki ruuat olivat valmiina, joten ei tarvinnut lähteä valmistelemaan mitään, sen kun pisteli menemään, so simple! Muutenkin mun kasvispaistokset maistuivat hyviltä, joten dieettiruoka oli myös herkullista...noh se rahka nyt ei ollut niin ihanaa, mutta sujahti vaivattomasti mahalaukkuun.

Koska tätä on niin kovin odotettu oli päivän kohokohtana salitreeni, ruokavalio ja treeni ne yhteen soppii. Kummasti ne myös tukevat toisiaan, sillä hyvän treenin jälkeen syö mielellään fiksusti eikä sorru naposteluun. Tein ns voimatreenin, jossa oli kuusi liikettä yläkropalle, toistoilla 3x8-6. Painoja piti ladata reilusti ja välissä ehti palautella pari minuuttia. Alkuun tein mun 30 päivän haasteen: 30 burpeeta, 30 polvennostoa ja 30 haaraperushyppyä eli tuli otettua mukavasti hiki pintaan. Tuli investoitua samalla treenivihko, johon voi näppärästi merkitä treenien tiedot eli liikkeet, toistot ja painot. Kirjasin myös infot siitä voiko painoja seuraavalla kerralla lisätä vai pitää samoissa. Tässähän on ihan intopiukeena pitkästä aikaa!

Kotimatkalla kurvasin Prisma-nimisen markettihelvetin kautta. Kaikki kunnia superhypermarketeille, mutta mieluiten kierrän ne nykyisin kaukaa. Ostoslistalla oli tällä erää steppilauta, joten jouduin rikkomaan rutiinejani. Fitfarmin ohjelmaan kuuluu viikkotreeni missä tarvitaan boxia, jonka päälle mm hypätään lukuisia kertoja. Mun kunto ei yksinkertaisesti kestä sellaisia 30-45 cm korkuisia laatikoita, joten ajattelin aloitella inhimillisesti. Nyt olisi siis välineet tälle viikolle valmiina.

Tavoitteena olisi käydä huomennakin salilla ja keskittyä alakroppaan. Keskiviikolle säästelen tuota kauhuntasapainoa aiheuttavaa hyppelytreeniä ja teen sen suosiolla ilman yleisöä, Hamppu-kissani nauraa varmasti partaansa. Pelkästään tänään ne 30 burpeeta olivat epätoivoa aiheuttavia, hyydyin jo 15 jälkeen ja lähinnä raahauduin loppujen läpi. Juuri sillä hetkellä tein lopullisen ostopäätökseni steppilaudasta. Ehkäpä (sellainen tosi iso ehkä) muutamien viikkojen jälkeen pystyn tekemään samaisen setin salilla julkisesti ja ihan oikealla boxilla.

Mitä kissaprojektiini tulee niin aamulla Hamppu teki myönnytyksen. Se tuli varovaisesti lipaston alta esiin, antoi silittää, puski minua ystävällisesti ja kehräsikin vielä. Ilmeisesti kissaherra loukkaantui, kun lähdin töihin, joten illalla olen turhaan yrittänyt hieroa ystävyyttä. Onneksi olen tällaisissa asioissa pitkämielinen, ujuttaudun tassumiehen suosioon pikkuhiljaa...to be continue.