Sekä tämä sitkeä golffari, joka pelasi vahvojen kipulääkkeiden ja kipujen kera, että hänen vaimonsa olivat mitä parhainta seuraa. Puolikas sujui mukavasti ja ei voinut kuin ihailla miten upea tämä pariskunta oli ja kuinka hyvin he toimivat yhteen. Eikö tämä ole sitä todellista rakkautta, joka kestää kaiken? Toisaalta tarina kuvastaa myös sen, että golf on intohimoinen laji...se liikuttaa kivuista huolimatta. Toivottavasti muistan tämän kohtaamisen aina.
Täytyy sanoa, että itse en varmaan pystyisi noin epäitsekkääseen tekoon kuin tämä upea nainen, joka tuki miestään täysillä. En ainakaan golfin suhteen, sillä priorisoin omat kierrokseni aika korkealle, nytkin ne menevät kuus nolla bikini challenge treenien edelle. Tämä on yksi syy miksi rakastan omaa tapaani elää, joka lienee aika itsekäs, mutta mun tapa taplata. Vaimo kertoi onnellisesti hymyillen, että nauttii rauhallisesta kävelystä ja totesi, että golffarit ovat lähes poikkeuksetta mukavia ja hän nauttii muiden kanssa jutustelusta. Eli ei se nyt pelkkää uhrautumista ollut vaan arvostusta myöskin golfia kohtaan.
Kiitos tälle upealle pariskunnalle, toivottavasti heidän tiimi pystyy kiertämään vielä pitkään!
Loppuun mun ja Hampun kaverikuva, koska kissakuvat on niin ihania <3

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti