Vuoden ensimmäiset intervallit

Maailmassa on yksi treeni, jota vihaan ja kuitenkin oudolla tavalla rakastan. Inhotus on sitä luokkaa, että lähteminen on vaikeata, etenkin yksin. Tässä lajissa vetoapu on tervetullutta ja kaverin kanssa kamaluuden jakaminen on paljon helpompaa kuin yksin. Siitä huolimatta tämä treeni on se, jota pitäisi tehdä ja lopputulos palkitsee, vaikka alussa joutuukin potkimaan itseään persuksille. Tit-ti-di-dii puhutaan siis juoksutreeneissä ja intervalleista, jos ei joku nyt otsikosta hiffannut. Samaan kastiin menee porras- ja mäkitreenitkin, niputan ne yhteen läjään.

Synkeä ilma, sadetta ja kylmän kosteaa, mutta lomapäivä eli no excuses. Ei muuta kuin sykevyö pitkästä aikaa estradille, juoksukamat päälle ja menoksi! Kurvasin autolla Radiomäelle, hölkkäsin pienen lämmön ja sitten radalle spurttailemaan. Vedin kymmenen lyhyttä pyrähdystä ja kävelin takaisin. Vauhti ei huimannut päätä, mutta tästä se nyt lähtee. Kai se aloittaminen on aina vaikeinta eli korkein kynnys on ylitetty...hyvä mä! 

Epämukavuusalueesta huolimatta lopputuloksena hyvä pintahiki ja mahtifiilis! Tavoitteena olisi pyrkiä samaan kerran viikossa ja saada liikettä kinttuihin. Syyt miksi pakotan itseni moiseen on se, että haluan hieman vaihtelua CrossFit treeneihin ja kyllähän se juoksu tukee uutta lajivalloitusta. Eiköhän me vielä kesän tullen juoksennella ulkona. Toinen syy on se, että kävin maanantaina vaa'alla eikä se nyt ihan miellyttänyt. Tiesinhän mä sen ilman vaakaakin ja tarkoituksena ei ole tuijottaa niinkään kiloja vain kuulostella omaa oloa. Tavoitteena on siis polttaa rasvaa vyötäröltä, ei dieettejä vaan järkevä kokonaisuus treeniä, lepoa ja hyvää ruokaa. 

Tämä viikko on ollut treenien suhteen todella raskas. Boxilla on koeteltu rajoja ja tunnelin päässä näkyy valoa. Eilen tempaus tuntui jo hieman aukeavan, vaikkakin terävyyden kanssa pitää tehdä vielä P-A-L-J-O-N töitä. Onneksi sisua piisaa, vaikka kärsivällisyys voi välistä rakoillakin. Eilen soututekniikkakin alkoi ekaa kertaa löytyä ja toes to bar roikuntaan tuli ryhtiä. On rampilla jaksoin tuskin polvia nostella, nyt menee viisi toest to baria kylmiltään ja skaalatuissa polvi nousee ysikympin kulmaan.

Tänään oli rest day eli mobbailua, siis sen juoksentelun lisäksi. Aion vetää tämän viikon täysillä loppuun asti ja sitten maanantaista lähtien astetta kevyempi viikko. Treenien rytmitys tuottaa hiukan ongelmia ja pelkään painavani liikaa. Yritän siis tehdä 3+1 tyylisen rytmin eli kolme kovaa viikkoa ja yksi kevyempi perään. Jos ei muuten niin kantapään kautta...hope not!