torstai 20. syyskuuta 2012

Kahvakuula leukaperissä, pari PARia ja uusia tuulia

Syysloistoa
Bloggaaja on horroksessa, tekstiä syntyy turhan harvoin. Työkiireiden takia kaivan koneen turhan laiskasti esille, mutta eiköhän tämä taas vilkastu lokakuuhun mentäessä, jolloin treeneissäkin tapahtuu muutoksia. Syyskuun loppu menee vielä reissuhommissa ennen kuin voin taas hetken huokaista.

Viikko onkin ollut tapahtumarikas ja kuntoilukärpäsen puraisemaa on koeteltu niin hyvässä kuin pahassakin. Viime perjantaina oli jännä päivä ja loppua kohden se meni vielä jännemmäksi. Aamupuuron jälkeen kurvasin kohti Forever Lahti kuntosalia ja Trainer4You:n kahvakuulakoulua. Suomen yksi tunnetuimmista kahvakuulan puolestapuhujista, kahvakuulamies Tuomo Kilpeläinen koulutti meitä kahvakuulan syövereihin.

Paikalla oli minun lisäksi kirjava joukko kuulailusta kiinnostuneita. Oli liikunnan ohjaajia, ohjaajiksi haaveilevia ja omaksi ilokseen heiluttelijoita...minä taidan kuulua noihin kahteen viimeiseen. Olisi hienoa päästä kokeilemaan kahvakuulatuntien vetoa ja treenivälineenä kahvakuula on mitä mainioin. Kävimme läpi perustekniikoita ja opettelimme käyttämään koko kroppaa, liian useinhan käytetään käsilihaksia vaikka voima on haettava kaikkia lihaksia hyödyntäen.

Aluksi kaikki meni hyvin, mutta iltapäivällä kolahti. Teimme ulkona etuheilautuksia eri versioilla ja samalla heiteltiin kuulaa. Tämä ei ollut varsinaisesti uutta, sillä vastaavia liikkeitä on tehty Gentain treeneissä. Vikaa liikepatteria tehtäessä kahdeksan kilon kuula napsahti leukaani ja kuului kunnon rusahdus. Lyyhistyin maahan tapahtuneesta järkyttyneenä ja seurasin kuin ulkopuolisena, kun veri alkoi pulppuamaan alahuulestani.

Ohjaajan ja kanssatreenaajien ansiosta sain nopeasti apua, suurempia ruhjeita ei näkynyt ja pystyin kävelemään sisätiloihin omin avuin. Kylmäpakkauksen ja särkylääkkeiden ansiosta kipu oli kohtuullinen, oikeastaan aika pientä ja verenvuotokin alkoi loppumaan. Sain kyydin Päijät-Hämeen Keskussairaalaan päivystykseen, jossa odottelin tunnin jos toisenkin päivystävän hammaslääkärin pakeille pääsyä.
Kovia kokenut huuli ;)

Lopputuloksena voidaan sanoa, että olen aikamoinen Hannu Hanhi. Etuhampaasta lähti pieni pala, huuleen tuli tikki ja kotimatkalla nappasin antibiootit apteekista. Muistan varmasti ikuisesti kaikissa liikuntaharrastuksissa turvallisuusnäkökulman. Ja muutaman päivän jälkeen huuli on parantunut lähes kokonaan. Hammaslääkärin tarkistuksen jälkeen voin huokaista helpotuksesta ja samalla todettiin, ettei reikiäkään ole tullut. Se kahvakuulakurssihan jäi vajaaksi, mutta saan käydä kurssin uudestaan, joten minulle kävi paremmin kuin hyvin tämän haaverin suhteen. Mainittakoon vielä, etten syytä tapahtumasta ketään tai no korkeintaan itseäni, mutta hei tekevälle sattuu =)

Seuraavana päivänä ei ollut aikaa jäädä sängyn pohjalle murehtimaan tapahtunutta. Toisaalta kosmeettisia haittoja lukuun ottamatta olin elämäni kunnossa. Suuntasin Facebookin Golffaamaan? ryhmän naamakirja open 3 tapahtumaan Porvoo Golfiin. Täytyy sanoa, että vaikka Facebook on turha ja aikuisten hiekkalaatikko niin on siitä hyötyäkin. Veikkaan, että tuosta golfryhmästä on vielä monen monta kertaa iloa ja toivon saavani sieltä ensi kesänä peliseuraa.


Kaunis Porvoo Golf
Porvoon kenttä on ehkäpä fyysiesti vaativin kenttä, jonka tiedän. Rangetreeneissä huomasin taas kuinka vaikeaa oikean svingin tekeminen on ja jouduin peilaamaan backsvingin kasaan. Onneksi peilistä huomaa virheet ja sain lyönnin toimimaan. Etuysi menikin loistavasti ja saalistin peräti 20 bogeypistettä...siitä voi olla jo ylpeä. Mäkinen maasto kuitenkin teki tehtävänsä ja tämä golffari oli väsähtänyt takaysin koittaessa. Kymppiväylällä huidoin kaksi palloa vesiesteeseen ja pelasin viivaväylän eli ei tulosta.


Vaikka kenttä ja golf nöyryyttivät oli lopputulos 29 bogeypistettä. Ei se nyt huipputulos ole, muttei ihan huonokaan. Mukaan mahtui vieläpä kaksi PARia ja niistä voi olle tyytyväinen. Ja sillä irtosi kisan viides sija, joten kotimatka käynnistyi hyvissä mielissä. Ajatuksissa siinsi vielä muutama kierros "kesälle" 2012, pidetään siis peukkuja kenttien aukioloajoille.

Sunnuntaille ei ollut kuntoilun puolesta pakollisia menoja. Kalenterissa oli kuitenkin merkintä eli Kuntokeskus K&M:n syntymäpäivät. Olen käynyt KM:llä Samuli Koutajien treenattavana viime syksynä ja siitä lähtien olen haaveillut salin vaihdosta. Nyt kun määräaikainen sopimukseni on päättymässä pystyin toimimaan. KM on tunnettu siitä, että siellä treenaavat ammatti bodarit ja fitnessuheilijat. Tavoitteeni eivät ole noin korkealla, mutta haluan saada treeneihini ripauksen ammattiotetta ja kunnolla tehoja.

Ihana syysilta
lenkkipolun varrelta
Menin välittömästi Samulin juttusille ja kyselin millaisen paketin voisin hankkia. Lyhyen keskustelun jälkeen tein diilin 1.10 alkavasta Active-paketista. Maksan kuukausittain 49,90 € ja saan tietenkin rajattomat salikäynnit sekä pakettiin kuuluvat 4 personal trainer ohjausta, treeniohjelman + 3 ohjelman päivistystä ja ravintoohjelman + 3 ravinto-ohjelman päivitystä. Minun korvaan kuulostaa mahtipaketilla ja arvatkaa vaan kuinka paljon odotan lokakuun alkua?

Ensimmäiset ohjaukset onkin sovittu heti 1.10 ja 3.10 eli pääsen treenaamaan täysillä. Aion ostaa lisää personal trainer tapaamisia, sillä tuloksia on saatava. Monipuolisen harrastustaustani takia pyysin kolmijakoisen ohjelman, aikaa riittää siis muuhunkin. Jos viikossa on kaksi lepopäivää ehdin salitreenien lisäksi tekemään pari muutakin harjoitusta, en siis luovu Gentain rääkeistä.

Syyslook ala Virpi
Vietän loppuviikon lomalla keräten voimia ensi viikon työmatkalle. Tänään on tiedossa firman syyskisat eli auton nokka kääntyy puolilta päiviltä Messilä Golfia kohti. Huomenna fiilistelen aamupäivän kotona, mutta illaksi matkaan Imatralle. Lauantaina on tarkoitus juosta puolimaraton, teen parhaani ja toivon ylittäväni maaliviivan. Tämän takia eilen alkoi hiilaritankkaus ja vielä tänään ahmin hiilareita urakalla. Huomenna palaan normaaliin ruokavalioon ja vettä pitää tankata reilusti. Sunnuntaina jatkan matkaani Imatralta Joensuuhun ja syyskuun viimeinen viikko vierähtää Pohjois-Karjalassa. Hotellielämän rinnalla pyrin lenkkeilemään ja voisihan sitä pyörähtää jollain salillakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti