Aktiivilomailua

Eilen oli niin vauhdikas päivä, että huh. Tuli siten heiluttua ympäri kyliä väsymykseen asti. Olen yrittänyt palata järkevään ruokarytmiin. Tiistaina epäonnistuin, mutta eilen meni jo vähän paremmin. Aamulla herkuttelin puurolla, raejuustolla ja mansikoilla, oli muuten hyvää. Vaikka nälkä ei pahemmin kurninut yhdentoista jälkeen oli pakko vaan tankata ja syödä lounas, valitsin kevyen salaattiversion. Terveellinen ruoka on niin kaunista ja värikästä, miten sen aina välillä unohtaakin?

Aamupala: puuro, raejuusto ja mansikoita

Lounas: vihreä salaatti, kylmäsavulohta, katkarapuja ja 2 kananmunaa

Sitten bägi olalle ja golfkenttää kohti! Oli todella kuuma ja varjoja sai hakemalla hakea. Kierros oli siten erittäin hikinen ja fyysisesti rankka. Loppua kohti alkoi päänsärky vaivata ja väsymys oli ylitsepääsemätön. Teki aikuisten oikeasti mieli luovuttaa kesken kaiken, mutta huidoin loppuun asti. Olo oli kovin nuutunut vaikka huolehdin kerrankin nestetankkauksesta ja raahasin mukana 3 litraa nesteitä, joinkin suurimman osan. Eikä tarvinnut odotella vessataukoja :)

Peli kulki vaihtelevasti, onnistumisia seurasi katastrofi ja sitten paistoi taas aurinko risukasaan. Yritin kiinnittää huomiota tekniikkavirheeni poistamiseen. Välistä kädet nousivat taas liikaa, mutta pääsääntöisesti paketti pysyi kasassa. Uskon olevani oikealla tiellä, mutta töitä on tehtävä. Onneksi varasin maanantaille ajan ammattilaisen pakeille, joten pro takoo liikeratoja taas oikeaa kohti...never ending story. Suurin haasteeni oli todellisuudessa suunnat. Monotin hienoja kaaria, mutta pallo kimposi vuoroin raffiin, vuoroin metsään ja turhan monesti lammikoon, bunkkerreistakin tuli otettua vauhtia liian usein.

Peliseurana oli hyvä ystäväni Kirsi, olikin ihana vaihtaa kuulumiset pitkästä aikaa. Otettiin leikkimielinen puttikisa ja voittajan saa arvata...tärkeintä ei ole lopputulos vaan voitto. Kolmantena pyöränä oli joku Vihdin mies, joka oli tullut tsekkaamaan kentän lauantaina pidettäviä kisoja varten valmiiksi. Paikoin ylimielinen kommentointi alkoi korpeamaan allekirjoittanutta ja pinna paloi viimeistään siinä vaiheessa, kun herra hikipaita alkoi neuvomaan ystävääni lyönneissä. Sääntö numero yksi, jos haluat tuputtaa neuvojasi pyydä siihen lupa. Sääntö numero kaksi, jos et ole golfpro älä neuvo. Sääntö numero kolme älä arvostele vieraskenttää vaan kunnioita sitä ja sen jäseniä. Välillä tuollaisiin törmää ja sitten on vain yritettävä hymyillä sekä olla kohtelias vaikka todellisuudessa haluaisi potkaista. Golf on siten monellakin tavalla opettavainen laji, itsehillintää joutuu kehittämään.

Aurinkoisen tukala kierros rangekäynteineen vei viisi tuntia. Onneksi oli aurinkokertoimet kohdallaan ja lisäilin rasvaakin pariin otteeseen. Ihoa poltti ja vatsaa kurni, sillä kymppikioskilla syöty lohileipä ei pitänyt sen suuremmin nälkää. Kiireesti kotiin suihkuun ja tankkaamaan, varusteiden vaihto sekä uusi lähtölaukaus. Olin sopinut samalle illalle lenkkitreffit siskon kanssa, joten ei siinä ehtinyt juuri kissaa sanoa, kun mentiin taas. 

Laitoin lenkkivaatteiden alle bikinit ja sulloin spibeltiin (=vyölaukku, johon mahtuu puhelin ja avaimet) puhtaat alushousut. Kierrettyämme Radiomäen lenkin kahdesti, erittäin laiskalla tahdilla koska toinen meistä oli jo uupunut (pakko myöntää, että se olin minä...ei vaan puhti riittänyt), suunnattiin Mytäjäisten uimarannalle. Pulahdin nopeasti uimaan ja kylläpä teki hyvää! Miten sitä aikuisiällä unohtaakin kuinka ihanaa järvessä uiminen onkaan? En ole uinut vuosiin, mutta otan vahingon tänä vuonna takaisin. Mytäjäinen on pieni lampi (saattaa se olla virallisesti järvikin, en tiedä) ja aivan keskustaan tuntumassa. Paikka kuhisi vielä jengiä, onneksi yksi jos toinenkin nauttii tästä ihanasta lämpöilmiöstä <3

Mutta nyt on kiire, sillä pitää hoitaa pikasiivous ja suunnata eteenpäin. Tänään kohteena on Vierumäki ja Flow Park, jossa on erilaisia kiipeilyratoja. Saas nähdä miten äijän käy, jumitunko alkumetreille vai uskallanko haastaa itseni kunnolla. Yritän saada kuvamateriaalia ja raportoida myöhemmin lisää.