Kotiseutu tutuksi - Hollola

En ollut varannut mitään ohjelmaa tälle päivälle, sillä halusin palautua reissusta kaikessa rauhassa. Koska ruokavalio kaipasi remonttia ja kunnolliset kaurahiutaleet olivat auttamatta loppu oli pakko lähteä puurokaupoille. Värväsin ystäväni Vuokon seuraneidiksi ja napattiin uimavehkeet mukaan, sitten suuntana Kinnarin tila ja Hollola. Kinnarin tila on mukava pit stop vaikkei mitään hankkisikaan, olen hehkuttanut paikkaa aiemminkin. Sieltä voi ostaa tilan myllyn tuotteita, jotka ovat erittäin laadukkaita ja lähiruokaa kannattaa aina suosia. Halutessaan voi hörpätä kahvit kauniissa miljöössä, tarjoilut näyttivät erittäin herkullisilta. Kahvion yhteydessä on myös ihana sisustuspuoti Pioni ja Piironki, josta olisimme löytäneet vaikka ja mitä. Puurohiutaleita suurempia hankintoja ei tällä erää tehty, ehkäpä ensi kerralla.

Olin varustautunut bikineihin, joten seuraavaksi kurvattiin ison Tiilijärven rannalle. Hollolassahan on kaksi järveä (voi toki olla muitakin, mutta niistä mulla ei ole tietoa) eli iso ja pieni Tiilijärvi. Maasto on todella kaunista ja paikoin voisi kuvitella olevansa Lapissa, sillä samoissa maastoissa on upea suo, jonka yli kulkee lenkki pitkospuita pitkin. Viime kesänä tuli tehtyä pieni Hollola lenkki ja se jäi mieleeni erittäin lämpimästi, harmillisesti en taida osata niille huudeille omin nokkineni.

Oli ihanaa loikoilla nurmikolla ja vaihtaa kuulumiset. Pääsin kertomaan omasta reissustani ja samalla kuulin ystäväni reissusuunnitelmat Marceilleen, onneksi ehdittiin näkemään. Santorinissa kaipasin järviä, sillä meri ei ole elementtini ja uima-altaan suuri kloorimäärä teki iholle sekä hiuksille häijyä. Tällaisena päivänä olikin ihan pakko pulahtaa järveen ja kävin uimassa pariinkin otteeseen. Ranta oli monessa suhteessa hyvä, ensinnäkin nurmikolla on kiva loikoilla, ympäristö oli siisti ja itse ranta oli hyvä. Lapsille oli merkitty oma alue ja hieman isommat pystyivät pulahtamaan veteen laiturilta joita oli kaksin kappalein.

Lopulta nälkä ajoi meidät jatkamaan matkaa. Haettiin piknikeväät paikallisesta kaupasta: salaattia, vuohen- ja briejuustoa, oliiveja, grillattua kanaa, Parman kinkkua, mansikoita ja herneitä. Ruokapaikaksi valittiin Kiikun lähde, joka on Suomen toiseksi suurin lähde. Olen monesti suunnitellut sinne reissua, mutta se ei ole edennyt tekoihin asti. Paikka on totisesti näkemisen arvoinen eli varteenotettava menomesta. Muistathan kuitenkin kunnioittaa luontoa ja liiku sitä arvostaen sekä huolehdi, ettet jätä roskia kauniiseen maastoon. Roskaaminen on niin tyhmää ja ala-arvoista.

Olin haltioitunut lounasmaisemien kauneudesta, Suomen luontoa upeampaa ei olekaan. Vihreys ympäröi meidät ja oli melkein vaikea uskoa näkemäänsä. Tuon täydellisempää piknikpaikkaa ei liene toista, joten kylläpä elämä antoi parastaan. Siinä sivussa maha tuli täyteen ja ruoka oli herkullista. Olipa onni, että vaihdoimme ajatuksen Lahden satamaan menosta luontoäidin taideteokseen. En voinut vastustaa kiusausta räpsiä muutamaa kuvaa muistoksi, eikö olekin hienoja?

Koska kiire ei kuulunut suunnitelmiimme päätettiin lähteä vielä satamaan jäätelöä syömään. Päivä oli niin täydellinen, että sisällä oleminen olisi ollut suorastaan rikollista. Jätin auton Pikku Veskun rantaan, jotta päästiin ihailemaan kappaletta kauneinta Lahtea. Pikku Vesku on mulle paikka, jossa sielu lepää, onneksi se on aivan kaupungin kupeessa. Sitten vielä hetki auringosta nauttimista, pari muutakin oli eksynyt samaan paikkaan. Satama-alueella on tiistaisin autokirppis ja aika moni oli saapunut myymään vanhoja tavaroitaan. Vastaavasti yksi jos toinenkin tutki tarjontaa kiinnostuneena. Saatiin vielä yhteinen ystävämme Irmakin jäätelöseuraksi kaikenkarvaisten ystäviensä Mackin ja Lulun kanssa.

Hollola-Lahti tourneeseen vierähti käytännössä koko päivä. Lähdin kotoa yhdentoista jälkeen ja palasin kuudelta. Kiireetön hengailu hyvässä seurassa ja ihanassa ilmassa on varmaan parasta mitä tiedän, joten päivä oli täydellinen. Muutenkin on mukava välillä tutustua oman paikkakunnan tarjontaan uusin silmin. Voisi miettiä kesälle vielä muitakin kivoja paikkoja, any ideas?

Välissä pientä kotoilua ja bloggausta, tänään näitä tekstejä tuntuu tulevan, sitten kirmasin vielä salille. Olin aika ylpeä itsestäni, että pääsin heti toisena päivänä reissun jälkeen treenin makuun. Oli ihanaa päästä taas puntille ja askeleen lähemmäs arkea. Ainoa ongelma oli se, että kesken kaiken tajusin unohtaneeni ruokarytmin tyystin...sitä se hengailu teettää. Kotiin päästessäni nälkä kurni kiduksissa eikä mulla ollut tietenkään mitään valmista odottamassa. Nopeasti tein ison kipollisen salaattia, paistoin munakkaan ja muutaman siivun halloumia. Jospa se syöminen menisi huomenna astetta paremmin, olisi kuitenkin pyrittävä syömään 5 ruokaa ja tänään pääsin vain kolmeen. No ainakin mulla on puurotarpeet valmiina...pitkästä aikaa!