maanantai 21. heinäkuuta 2014

Liikunnan iloa ja arjen käynnistyshaasteita

Takana on kolme työpäivää loman jälkeen ja pahasti potkii. Vaikka on ollut ihanaa nähdä tuttuja kasvoja niin se normaali työvire odottaa vielä nurkan takana. Olen kuin puoliunessa, kun yritän päästä kärryille ja ihmettelen missä se tehokas, työorientoitunut minä vielä luuraakaan. Ainakin loma teki tehtävänsä eli työjutut olivat kaikonneet päästä ja nyt tuli nollattua hyvin. Asiaa ei tietenkään auta lomamoodissa oleva unirytmini ja kuumat yöt, viime yönä nukkuminen ei juurikaan kuulunut ohjelmaan. 



Vaikka tässä nyt on pieniä käynnistysongelmia niin yksi asia on loksahtanut paikalleen, nimittäin liikunnan ilo. Salitreenit pyörivät mukavasti, golfkierroksia on kertynyt kivasti, eksyn satunnaisesti lenkille ja uintireissuista on tullut rutiinia. Olen tehnyt kaiken ilman suurempia paineita, fiilksen mukaisesti ja kesästä nauttien. Erityisen onnellinen olen punttitreeneistäni, joihin on tarkoitus lisätä pikkuhiljaa poveria. Teen pientä alkulämmittelyä vielä hetkisen, ettei kroppa tee tenää, kun ote kovee. Nyt kerään motivaatiota ja totutan kroppaani tekemään pitkästä aikaa astetta tiukempia settejä. Suurempaa päättäväisyyttä tarvitaan dieetin suhteen, sillä jotain on totisesti tehtävä, mutta palataan siihen myöhemmin.

Samanaikaisesti salin ja golfin suhteen on löytynyt toimiva rytmitys, kestäisipä se kauden loppuun asti. On lähinnä poikkeuksellista ettei sali ole unohtunut golfin varjoon vaan molempia tulee harrastettua tasapuolisesti. Viimeiset pari kierrosta ovat olleet oikeaan suuntaan, tämän toivoisi jatkuvan. Huomenna olisi tavoitteena katsoa miltä tutuksi tullut kenttä näyttää, kun avaukset laukoo keltaisilta eikä punaisilta. Normaalisti miehet pelaavat keltaisesta teeboxista, joka on kauempana kuin naisten punainen lyöntipaikka. Kommellusten välttämiseksi varasimme myöhäisen lähdön ja etuysi saa luvan riittää, pitäkää peukkuja!

Ehkäpä hyvään liikuntamoodiin on vaikuttanut se, että kotonani majailee edelleen ihanat kissaneidit Ama ja Effie. On ihanaa, kun on rapsutettavaa ja joku odottamassa. Tulen niin kaipaamaan tätä hurmaavaa kaksikkoa, suunnitelmat omien kisujen löytämiseksi ovat käynnissä. Vaikkakin voisin vain nautiskella hyvässä seurassa kotona olen pysynyt liikenteessä ja mahduttanut etenkin uintireissuja kalenteriini. En ole uinut näin paljon varmaan sitten kotoa muuttamisen jälkeen eli korkea aika nauttia luonnon vesistä. Tänäänkin sonnustauduin salitreenin päätteeksi bikineihin ja kotiuduin läheisen rannan kautta, uinti teki niin hyvää. Loppuun vielä the maailman hurmaavimmat kissat <3











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti