Paluu arkeen...out of order

Pyrin yleensä ajattelemaan asiat aina positiivisen kautta, mutta nyt on hieman koeteltu. Olinhan ajatellut, että reissusta palattuani kokkailen ajan kanssa, käyn salilla ja nautin raittiista ulkoilmasta lenkkeilemällä ahkerasti. Noh ei mennyt kuin Strömsössä, kaikki on vähän heikun keikun. Jet lag alkoi piinata totisesti eli olen öisin kuluttanut aikaa lukemalla, syömällä ja siivoamalla toi syöminen lienee se pahin. Unen määrä on ollut minimaalinen eli päivällä on pää jäässä eikä ihmeitä puuhailla. Tärkein tavoite on pysyä päivällä hereillä, tänäänkin nukahdin vain kahdesti eli onhan siinä vielä snadisti tekemistä.

Lauantaina raahauduin kävelylenkille, mutta kuin kostona, flunssani kiristi otettaan heti seuraavana päivänä. Tai voihan tää olla vaikkapa Ebola, sitähän on Nykissä tarjollakin, ois astetta katu-uskottavampi tuliainen. Sunnuntaina nousi pientä lämpökin ja meditaatioon raahauduttuani uuvuin täysin. Tosin meditaatio oli melkein hallussa, kun yritin vain olla ka hengitellä. Totuuden nimissä en pysty juurikaan luettelemaan miten olen aikani viikonloppuna kuluttanut, kaikki on jotenkin sumuverhon peitossa, en ainakaan keittiössä enkä kuntosalilla. Tänään piti jo availla työkonetta ja hoitaa pari pikaista työjuttua, mutta aikeet vaihtuivat työterveyteen. Nyt on sentään antibiootit ja pari päivää sairaslomaa, joten josko se tautikin nujertuisi. Unirytmi saisi myös palata eli hei tuu säkin jo sieltä maailmalta takaisin kotiin 0/

Mulle tekemättömyys on pahinta. Seinät kaatuvat aika nopeasti niskaan ja kaipaan ihmiskontakteja, onneksi on sentään kissakontakteja. Ulkona on niin hämärää aamusta iltaan saakka, valo ei pilkahda lainkaan, kaukokaipuuni on siten nostanut päätään. Vähän järjen vastaista haahuilua, mutta eiköhän tämä iloksi muutu, kun paluu arkeen latautuu loppuun asti...just nyt yhteys vähän pätkii. Yritän myös tankata päähäni, että seuraava reissu saa odottaa. Nyt olisi hyvä elää hetki nätisti, sillä vuosi vaihtuu pian ja tärkeää on saada budjetti pelioikeutta varten kasaan. Koska golfkärpänen on herännyt jo horroksesta ja purrut mua parantumattomasti olen ahkerasti ottanut tuntumaan raitaysin kanssa. Muutaman svingiposen päivässä voi handlata puolikuntoisenakin. Aion selättää pahan tekniikkavirheeni ja svingituntumaa on haettu jo monia kertoja. Ensi kesä tulee olemaan niin mun golfkesäni! Senpä takia pitää myös selvitellä ensi viikolla, miten pystyn käydä hallissa treenaamassa ja varailla seuraavasta palkasta tunti proolle.

Jos tästä jotain positiivista hakee niin tuli sentään tartuttua pitkän tauon jälkeen puikkoihin. Viikonloppuna on 7-vuotiaan ystäväni syntymäpäivät, jolle olen luvannut (yli vuosi sitten) tehdä säärystimet. No nyt on sekin urakka suoritettu ja pieni neuloosi taisi iskeä eli taidanpa väkertää jotain muutakin, kun näin alkuun pääsin. Kissa ei ole tässä hommassa välttämättä se paras apuri.