Kyykkäystä maksimipainoilla

Päivän lorvinnan jälkeen oli korkea aika palata treenisalille. Aluksi lämmiteltiin kroppa ja sitten töihin. Agendalla oli 16 minuutin pituinen treeni, jossa piti hakea maksimipainot, joilla kahdeksan toistoa taittuisi. Toiveikkaana kasasin tankoni viereen läjän painokiekkoja...voi kuinka turhaan, mutta olipahan sentään toiveikas.

Täytyypähän vain todeta, että olen aiemmin kyykännyt liian lyhyellä liikeradalla. Nyt painettiin kunnolla ja niin, että pakaralihakset saatiin täysillä töihin. Yritin nostaa painoja 40 kiloon, mutta se oli liikaa ja tekniikka kärsi enkä päässyt tarpeeksi syvälle. Lopulta 35 kiloa oli maksimini ja tein sillä muutaman sarjan. Vaikka painojen määrällä ei päässyt leuhkimaan niin kyllä se vaan tuntui. Tästä lähdetään tekemään hiljalleen uusia omia ennätyksiä.

Päälle kunnollinen sykkeiden nosto eli kolme kierrosta seuraavalla reseptillä:

- 30 sek soutu

- 30 sek hyppynaru

- 30 sek lepo

Ideana oli vetää täysillä ja vaikka aikaa ei palanut tuhottomasti, meinasi henki salpautua. Alle tunti ja lopputuloksena hyvä treeni, parempi mieli. Päälle tuli vedettyä sellaiset herkkusetit, että ihan ideaalisessa ruokavaliossa ei olla, vai mahtuvatko laskiaispullat ruokaympyrään? Tavoitteena olisi vähän ryhdistäytyä, mutta mennä silti rennolla otteella. Juuri nyt ei ole sellainen tunne, että jaksaisi punnita yhtään raaka-ainetta tai kuvitella eläväni rahkalla. No smoothiet ovat sentään tehneet paluun ja sinne se rahka uppoaa enemmän kuin paremmin.

Ensi viikolle olen buukannut viisi treeniä! Tiedossa on siis hyvää settiä ja opin joka kerta lisää CrossFit -sanastoa, maailmaa jne. Testaan myös jotain, mitä en ole ikinä edes yrittänyt, nimittäin aamutreenejä. Mitähän siitä mahtaa tulla, kun menee seiskalta runttaamaan? Mikäli jään henkiin, kerron koettelemuksesta keskiviikkona.

Viikon kovin juttu tulee olemaan se, että pitäisi soittaa salille ja irtisanoa asiakkuus. Se olisi pitänyt tehdä jo viime viikolla, mutten pystynyt. Poden suunnatonta luopumisen tuskaa, vaikka tiedän päätöksen olevan oikea. Sen lisäksi mua koeteltiin ruokaostoksilla, olen kolmen kuukauden vaatteiden ostokiellossa ja Lidlissä ois ollut 6 euron treenihousuja. Näyttivät niin hyviltä ja totuuden nimissä tarvitsisin hieman uusia urheiluvaatteita. Kummasti sitä haluaa hieman erilaisia vermeitä eri lajiin ja se mikä toimii puntilla tai joogassa ei tunnu yhtään fiksulta CrossFitissä. Alan kohta laskea päiviä, että saan päivittää mun treenigarderobia. Oispa syntynyt helmikuussa tai edes juhlisi nimipäiviä alkuvuodesta. Ehkä tää kasvattaa luonnetta ja tekee sittenkin hyvää :)

Tuolta ne Lidlin leggarit näyttävät eli kuin toinen iho, joka nuolee pintaa. Kuvassa sisareni, joka ei kärsi ostokiellosta. Ja kyllä olen vähän kade, pakko myöntää, mutta ihan vähän vain. Normaalitilanteessa olisin varmaan ostanut kahdet.