Velvollisuuksia ja golfharjoittelua

Ensin odotan lomaa kuin kuuta nousevaa useamman viikon ja sitten, kun olen ehtinyt pariksi päiväksi lomailemaan kipitän takaisin. Tämä on varmaan sitä naisenlogiikkaa ja kertoo suhtautumisestani työhöni...workaholic! Syy miksi katkaisin hyvin alkaneen lomani johtui siitä, että tiimimme sai ison kasan uusia tekijöitä vahvistukseksi ja kokoonnuimme ensimmäistä kertaa uudella kokoonpanolla. Tiimipäivät ovat muutenkin rentoja eivätkä ne ole samanlaisia kuin normipäivät. Vaikka ajatus karkasi arkeen ja mieleen tulvi monia velvollisuuksia oli kiva pyörähtää pääkonttorilla. Mulla on nimittäin maailman paras esimies ja hänen seurassaan viihtyisi varmaan ikuisesti <3 aivan kuten ihanien kollegoittenikin kanssa.

Palaan takaisin huolettomaksi lomalaiseksi heti huomenna. Tänään päässä pyörii vielä asteen verran liikaa asiat, joiden parissa aletaan puurtamaan heti heinäkuun lopulla. Pari kiinnitystä tuli myös elokuulle eli niin se kalenteri taas täyttyy, taidan olla suosittu. Nopea käännös kotona ja prinsessamicra kohti Takkulaa, golfkurssin kolmas ja viimeinen tapaaminen oli juurikin tänään. Nyt kun putti, chippi, lähestymis- ja bunkkerilyönnit oli hallussa, tai ainakin teoreettisesti ne pitäisi olla hallussa, siirryttiin täyssvingiin. Video oli armoton ja paljasti jotain mitä en missään nimessä olisi halunnut nähdä...iso huokaus.

Olen joka vuosi kamppaillut tutun ongelman kanssa, josta en selvästikään pääse yli enkä ympäri. Tai itse asiassa päätin tänään, että nyt taistelen sen eteen ja vaikka joutuisin heiluttelemaan mailaa joka ikinen ilta läpi vuoden aion sen tehdä. Vaikuttaa siltä, että olohuoneessani on joulunakin golftreenit aikataulutettuna. Videosta näkyi, että backsvingissä nostan käsiä, mitä ei siis missään nimessä pitäisi tehdä. Lyönti tehdään oikeaoppisesti kiertämällä kroppaa, kädet ovat lähinnä statistin roolissa eivätkä juurikaan irtoa kehosta. Edessä on siten harjoittelua kyllästymiseen asti peilin ääressä, onneksi olen valmis tekemään tämän asian eteen töitä...eipä tästä muuten mitään tulisikaan. Nyt kun pelimerkit ovat selvillä aloitan taistelun paremman lyönnin puolesta heti huomenna, onneksi olen kiireetön lomalainen. 

Lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon harjoitella koko loman ahkerasti, jos sanani syön paha minut periköön. Todellisuudessa saan tuntea tämän nahoissani, sillä pro kyllä huomaa jos olen laiminlyönyt lupaukseni. Onneksi mulla on viime kesältä kaksi tuntia käyttämättä, joten saan vielä oppia kädestä pitäen. Sitä ennen haluan kyllä päästä hieman eteenpäin, joten rangelle, rangelle, rangelle matkani käy...luojan kiitos golf on pirullisen koukuttava, sillä eihän tätä muuten jaksaisi. Oikeastaan lomani ei riitä vaivan kitkemiseen, se tulee selkärangasta ja lihasmuistista, joten tarvitaan pidemmän tähtäimen action plan. Hienoisesti silti jurppii, että taistelen saman asian kanssa joka ikinen vuosi, minäkö muka paksukalloinen ja hidas oppimaan? Voisi olla järkevämpää vaihtaa lajia, mutta järki ei ole tunnetustikaan vahvuuteni, mennään siis jatkossakin tunteella. Mikäli asia ei ole tullut selville niin paljastan nyt tunteeni, minä rakastan golfia vaikka riudunkin tämän rakkauteni johdosta...rakkaus on pitkämielinen.

Luojan kiitos sain sentään kehuja mun kropan liikkuvuudesta eli edes jotain hyvää. Vaikka yksi asia tuottaa tuskaa jokin on sentään mennyt eteenpäin. Juuri silloin kun tekisi mieli pistää mailat myyntiin ja luovuttaa tulee jotain pientä, jonka voimin jaksaa taas. Sen lisäksi meillä oli todella mukava ilta, kiva porukka ja maailman paras pro. Tai no ehkä se Peku ei ole ihan maailman paras, mutta ainakin paras jonka suomalainen amatöörigolfari voi saada. Eräs ystävänikin vakuuttui siitä, että Peku on ainoa oikea pro jonka pakeille kannattaa mennä, siispä hän kurvaa jatkossa eri kentälle oppia saamaan. In Peku we trust...kannattaa pirautella Lahden golfiin ja kysellä moista herrasmiestä, jos oma lyönti kaipaa hienosäätöä. Näihin kuviin ja tunnelmiin päätimme tämänkertaisen kertauskurssin ja we'll be back eikä periksi anneta koskaan :)