Kahvakuulamaniaa Yogarocksissa

Muutama viikko sitten flunssaa potiessani sain omasta mielestäni kuningasajatuksen ja sen suuremmin miettimättä ilmoittauduin kahvakuulamaniaan. Tiedossa on siis kahvakuulailua neljänä perättäisenä lauantaina, kolme tuntia kerrallaan. Tänä aamuna idea tuntui kaikkea muuta kuin hyvältä, pelonsekaisin tuntein menin paikalle ja maksoin kaikki edessä olevat treenikerrat. Samalla mietin saisiko rahat takaisin jos minusta ei yksinkertaisesti olisikaan moiseen.

Salissa oli ollut hot jooga tunti, joten alkulämmöt oli valmiina. Tuntui ahdistavalta painaa treeniä kuumassa paikassa, ainakaan ei tarvinnut palella. Aluksi venytettiin kunnolla ja tehtiin lihaskuntoa omaa kehoa vastuksena hyödyntäen. Ehkäpä 40 minuutin jälkeen otettiin kahvakuulat käsiin. Treenit tehtiin kahdella kuulalla ja valitsin säälittävän pienet sellaiset. Perjantain punttitreenin johdosta jokainen kyykkäys sattui enkä päässyt lähellekään oikeaa liikesyvyyttä. Puolustuksena voin sanoa, että pitkissä sarjoissa painojen koko menettää hieman merkitystään, pienelläkin vastuksella saa lihakset liikkeelle.

Ensin kertailtiin tekniikoita ja totuteltiin kahden kuulan yhtäaikaiseen käyttöön. Alkoi saamaan jo käsitystä siitä mitä varsinainen treeni pitää sisällään. Kun ensivaikutelma oli hoidettu alta pois alettiin oikeasti töihin. Tässä vaiheessa aikaa oli kulunut jo puolitoista tuntia, joten hieman hirvitti mitä on edessä. Ympäröin itseni pienillä painoilla, en halunnut menettää peliä vaan pysyä pystyssä loppuun asti.

Seuraavaksi tehtiin kaksi kahdenkymmenen minuutin pituista sarjaa. Aluksi liikettä tehtiin 30 sekuntia ja levättiin toiset 30 ennen kuin vaihdettiin liikeestä toiseen. Seuraava 20 minuutin osuus tehtiin 40 sekunnin työosuudella ja lepoa oli enää 20 sekuntia. Vaikka mulla oli vain neljän, kolmen ja kahden kilon kuulat tein töitä hyvällä sykkeellä. Kyykkyjen lisäksi settiin kuului paljon olkapäärääkkiä eikä ojentajat ja hauiksetkaan turhia lepäilleet. Treenisetin pituus alkoi myös tuntua, kiittelin itseäni etten yrittänyt vääntää isommilla kuulilla hampaat irvessä.

Lopussa tehtiin vielä noin 10 minuutin pituinen vatsatreeni. Välistä hyödynnettiin kuulua ja välistä oma kroppa toimi vastuksena. Oli pakko todeta, että voisin olla totisesti paremmissakin kunnossa. Tuntui siltä, että muut olivat nopeampia, vahvempia ja parempia, vaikka mitäs väliä sillä oli? Loppuun hyvät venyttelyt ja rentoutukset puolen tunnin ajan. Etenkin reisille ja pakaroilla tehdyt liikkeet tekivät hyvää, joku on nääs "vähän" kipeä. Lyhyen rentoutuksen aikana taisin vaipua pariin otteeseen unten maille. Päikkärit olisi tulleet todella tarpeeseen, mutta moiseen ei ollut aikaa. Loppujen lopuksi kokemus osoittautui hyvältä ja menen ensi viikolla mielelläni takaisin.

Kotona oli pakko ryhtyä siivoushommiin. Olinhan passannut viikkosiivouksen jo pariin otteeseen, joten hihat oli käärittävä. Toisaalta imurin varressa heiluminen tuntui melkein terapeuttiselta. Samalla pistin pyykkikoneen laulamaan, ennen seuraavaa työmatkaa olisi taas vaatehuolto hoidettava maaliin. Urakan valmistuttua teki mieli hieman hemmotella itseä. Kokkasin illaksi kunnon pöperöt eli pihviä, salaattia ja kinkkutäytteisiä ruissipsejä...jälkiruokaa unohtamatta. Nyt on pitkästä aikaa mahdollisuus makoilla sohvalla ja blogata, pienen blogihiljaisuuden syy on ollut se, etten ole vaan jaksanut rustata sanaakaan. Ihanan rentoa viikonloppua kaikille, päätän raporttini näihin kuviin ja tunnelmiin.