Reklamaation voima

Ilmeisesti työhistoriani johdosta olen hyvin kriittinen kuluttaja...ammattisairaus. Mitä tahansa hankinkin arvostan palvelua, äänestän myös kärkkäästi jaloillani jos tyyli ei miellytä. Sen lisäksi maksan mielelläni vähän enemmän jos laatu ja palvelu ovat kohdallaan. Mikäli palvelu ei miellytä olen myös tottunut sanomaan sen ääneen, mutta pyrin olemaan asiallinen ja esittämään vastavaatimukseni tilanteen korjaamiseksi. Totuushan on se, että huutava ja asiattomasti käyttäytyvä asiakas ei saa ikinä niin hyvää korvausta kuin korrektisti toimiva.

Jostain syystä olen nyt kahminut eteeni tilanteita, joissa reklamaatio on astunut kuvioihin. Todellisuudessa palvelun taso punnitaankin vasta, kun asiakas osoittaa tyytymättömyytensä. Kerroinkin jo ravintolareissusta, jossa äärimmäinen pettymys käännettiin wow-elämykseksi. Aion siis asioida jatkossakin Lahden Trattoria-ravintolassa. Ihan kuin kokki ja tarjoilija olisivat nähneet, että tuo on niin kriittinen ettei sitä ihan pienellä saada tyytyväiseksi. Näkyykö sisäinen "vaadin hyvää palvelua" -vaatimukseni kenties ulos asti? Paistaako se samalla tavalla kuin aura? Muiden sisällä asuu pieni lehmä, mun lehmän tilalla (vai oisko se kiivennyt selkään?) on kriitikko. 

Lauantaina kävin laitattamassa kynsiini pirteän pinkin lookin. Miespuolinen ystäväni ihmetteli kynsien juuressa näkyvää valkoista aluetta, joten ryhdyin tutkimaan jälkeä kriittisin silmin. Päivän pohdinnan jälkeen totesin etten ole lainkaan tyytyväinen jälkeen, harmitti vietävästi. Geelilakkaus tekee allekirjoittaneen budjetiin sen verran suuren loven, että päätin hieman reklamoida...kuinkas muutenkaan. Ennen maanantain työpalaverin alkua kollegani kuvasi lopputulokseen ja tauolla lähdin selvittämään saisinko jotain hyvitystä.

Pyrin esittämään tyytymättömyyteni nätisti, sillä lakkauksen tehnyt tyttö oli juuri aloittanut paikassa ja selvästikin hermoili hieman. Hän oli mukava ja viihdyin hänen kanssa jutellessa, etten todellakaan halunnut aiheuttaa hankaluuksia. Ehdotin, että tulisin uuteen lakkaukseen jo kahden viikon kuluttua (jälki näytti jo nyt ylikasvaneelta) ja saisin pienen hinnanalennuksen seuraavasta työstä. Valitukseni otettiin hyvin vastaan, kiiteltiin, että soitin enkä manaillut hiljaa mielessäni. Sain uuden ajan ja työstäkin tulee -50 %:n alennus eli tässähän kävi paremmin kuin hyvin. Saisin myös hakea maksutta saman lakan, jotta voisin paikata jälkeä (pahimmissa kynsissä rako lakkauksen ja kynsinauhan välissä on millin verran), mutten taida jaksaa vaivautua...sattuuhan niitä pikkuvikoja. Jälleen olin tyytyväinen kompromissiin, enkä aio vaihtaa paikkaa.

Tänään kiemurtelen tylsyyden pauloissa, sairastaminen on niin kurjaa. Voimat ei riitä mihinkään, turhaan mietin eilen pohtivani tänään työn alla olevaa kehitysprojektia. Siinä rakasta iPadiani räplätessäni muistin tammikuussa tekemäni reklamaation Postiin, johon ei ollut kuulunut vastausta. Menestyksellisestä reklamaatioputkestani sisuuntuneena tartuin puhelimeen. Lähetin siis ystävälleni loppuvuonna joululahjan Amerikkaan, maksoin postimaksuja järisyttävät 67 € eikä lahja ja saaja ikinä kohdanneet.

Lienee onneni, että reklamaation käsittelykin oli jäänyt puolitiehen. Olinhan turhaan odottanut vastausta lähes kaksi kuukautta. Todellisuudessa en ollut vaan ehtinyt kysellä sen perään. Lyhyen keskustelun jälkeen (taitavasti vetosin kuluttajasuojalakiin ja saamiini puutteellisiin tietoihin ostohetkellä) sain kuin sainkin haluamani vastauksen. Olin pyytänyt korvausta sekä lähetyskulujen että paketin sisällön verran, joka meni kirkkaasti läpi eli nyt vaan odotellaan rahojen palautumista tilille. Uskoni Suomen Postia kohtaan on taas palautunut uomiinsa tai sitten olen vain pirun taitava tässä. 

Päivän pohdintojen ja tylsistymisen lomassa olen niistänyt, niistänyt ja niistänyt sekä tankannut vitamiineilla. Alkoi niin jurppia tuo räkä, että piti ihan googlettaa mistä se aiheutuu. Selitys oli vaan ihan tylsä ja mielestäni hieman ympäripyöreäkin, että jatkan ihmettelyä siitä miksei räkä ikinä lopu. Nyt kun ei ole tekemistä ehtii huomaamaan miten harmaata tähän aikaan vuodesta onkaan. Mä laitan tilaukseen muutaman aurinkoisen päivän, aion muuten reklamoida ellei tilanteeseen tule toivomaani muutosta eli äiti luonto alahan pistää parastasi...nii!