Viikkotreeniä, reissuhommia ja pyhitetty lepopäivä

Kelataanpas muutama päivä taaksepäin näin alkuun. Keskiviikkona käynnistyi reissurumba töiden puolesta, kaupparatsu on taas tien päällä. Onneksi nämä ekat matkat käynnistyivät Helsinkitourneella, joten pääsin aika helpolla, siis matkustamisen suhteen. Oikeaoppiset eväät kulkevat suhteellisen kätevästi mukana kylmälaukussa, ainoa miinus on kassialmatyylini, mutta hei kaikkea ei voi saada. Hieman sain osakseni ihmettelyä ja vinoilua siitä, miksi raahaan omat ruuat mukana. Ne sanoo, että työpaikkaruokalat on keksitty, noh minä en moisista välitä. Jätin suosiolla tarkemmat taustaselvitykset tekemättä.

Päivä oli raskas ja hektinen sekä venähti turhankin pitkälle. Kotiuduin väsyneenä kuuden jälkeen, mutta eipä auttanut itku markkinoilla. Ei muuta kuin officelook hiiteen, treenivermeet niskaan ja hyppyharjoituksia tekemään. Bikini Challenge ohjelmaan kuuluu viikoittain vaihtuva setti, jossa sykkeet nousee taivaisiin ja aerobinen kunto joutuu todenteolla testiin. Koska ohjelmia ei saa sen tarkemmin vuotaa julkisuuteen jätän tarkemmat kuvaukset läpi. Yhdistelmään kuului kuitenkin neljä ihanan rankkaa liikettä jotka tehtiin peräkkäin sekä viisi kierrosta toistoilla 50-40-30-20-10. Kierrosten välissä hengähdin minuutin ja sitten uuteen nousuun.

Setin pystyi tekemään kotona, sillä olin investoinut tätä varten steppilaudan. Todellisuudessa alusta olisi pitänyt olla korkeampi, sellainen 40-50 cm boxi, mutta halusin aloittaa armollisesti...näin jälkikäteen ajateltuna fiksu veto. Voin nimittäin kertoa, että ottipa koville, mutta jokainen lähtee omalta viivaltaan liikkeelle. Hiki virtasi, hengitys melkein salpautui ja luulin kuolevani, no okei toi viimeinen on vähän liioittelua. Vastaavaa syketreeniä ei ole tullut hetkeen tehtyä ja sen kyllä huomasi. Kaikesta rankkuudestaan huolimatta teki hyvää, jatkan siis valitsemallani tiellä. On myös tervettä muuttaa totuttuja rutiineja ja antaa kropalle uusia ärsykkeitä...that's the way I like it!

Väsynyt, mutta onnellinen <3

Torstai noudatteli työn puolesta samaa kaavaa kuin edellinenkin. Framilla taas ja sata lasissa hela tiden, kivaa hommaa siis. Ilokseni pääsin kotimatkalle tuntia aiemmin ja kotiuduin jo viiden jälkeen. Takki ammotti tyhjyyttään ja voimat olivat valuneet pois. Oli sellainen kaikkensa antanut olo, totaalisen levon tarpeessa. Kroppaa kolotti yhdestä jos toisestakin paikasta, ihan kuin joku olisi treenannut. Tällainen lihaskipu on kuitenkin parasta, sillä tietää tehneensä. Jos haluaa muutoksia on tehtävä asioita uudella tavalla eikä voi mennä siitä mistä aita on matalin.

Täytyy todeta, että lepopäivä ei olisi voinut tulla parempaan kohtaan. Ainoa ohjelmanumero olisi ollut 30 päivän haasteeni, mutta valitsin helpon tien...onhan se päivä huomennakin. Kömmin myös ajoissa nukkumaan ja pitkästä aikaa nukuin kunnolla. Olipa ihana tunne herätä aamulla levänneenä, unen merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Operaatio kisan kotiutus etenee sekin. Vaikka Hamppu on päivä päivältä rohkeampi ei ikäviltä yllätyksiltä ole vältytty...valitettavasti. Keskiviikkona huomasin kakkossohvani istuintyynyssä pissajäljet, luojan kiitos huomasin ne, illalla olisi ollut muuten haiseva yllätys vastassa. Ei muuta kuin päällinen pois, pikasiivous kehiin ja sohvatyynyt parvekkeelle. Tilannetta helpottaakseni investoin (suolaisen hintaiset) feromonihaihduttimen ja -suihkeen, joiden pitäisi lievittää kissan stressiä. Luulin tämän olleen ainutkertainen vahinko, mutta tänä aamuna siivousrumba piti uusia. Juuri pesty päällinen odotti minua mytättynä ja pissattuna. Kädet kyynärpäitä myöden ristiin, ettei itse sohvaan oltu ruikittu. Jynssäsin sohvan rakenteet varmuuden vuoksi ja illalla odottaa pyykkivuoro. Jostain pitäisi metsästää päivän päätteeksi joku hajunsyöjä...en nyt haluaisi luopua sohvastani. Alkuvaikeuksista huolimatta Hamppu on ihana pikkumies ja toivon, että pelkotilat katoavat mahdollisimman pian.

Ei tuo minusta kovin onnettomalta näytä

Ja sitten takaisin tähän hetkeen...köröttelen junalla taas Pasilaa kohti. Viimeinen koulutussetti tälle porukalla ja puolilta päivin vaihto toista valmennusta vetämään. Sitten hyvin ansaittua viikonloppua kohti, olen niin sen tarpeessa. Illalla salille, kuinkas muutenkaan, hyvä keino nollata kulunut työviikko. Oman treenin ohessa olisi tarkoitus neuvoa ystävä kuntosalin ihmeelliseen maailmaan eli varmistetaan, että hän pääsee ohjelmansa kanssa uuteen nousuun uudella salilla. Kuva tietää näin aamusta, että päivääni tulee mahtumaan tällaisia hyviäkin hetkiä vaikka aamu alkoikin hieman negatiivisesti.

Ihanaa viikonloppua kaikille!