Eräs työmatka kuvina & reissussa rähjääntymistä

Kolme suhteellisen tiivistä työpäivää takana, ei mikään paras yhdistelmä jet lagiin yhdistettynä. Tuli sen verran tuhti paketti siitä miten erilaisia asiakaspalvelun ongelmia lähdetään tutkimaan, määritellään tutkimusongelma, tehdään tavoitteet, kerätään dataa ja analysoidaan sitä, että vieläkin pyörryttää. Nyt on ainakin selvinnyt, missä olen huono...voihan oppimisen vaikeus, elättelen silti toiveita, että tämäkin aukeaa vielä.

Siinä totaalisen oppimisen kaaoksen keskellä yritin tehdä kaikkeni arkirytmin palauttamiseksi. Kesken päivää olisi kyllä tehnyt mieli torkuttaa ja pari kertaa meinasin pudota penkiltä. Mitähän kouluttajat ajattelivat, kun silmäni painuivat väkisinkin kiinni...heh-heh! Voipi olla, että joutuu vähän pänttäämään kotona ja huomenna voisi tehdä tutkimusmatkan kirjastoon, lisäapu tulee tarpeeseen.

Tiistai-iltana jätin kollegat syömään (joku ahmi lautasen astetta tehokkaammin kuin muut), jotta ehdin nauttimaan laatuajasta. Pää oli jo ensimmäisen päivän jälkeen kuin Haminan kaupunki, joten kaipasin pientä nollausta. Ensitöikseni marssin kirjakauppaan, sillä tarvitsin pari konkreettista työkalua haaveiluun. Sehän on tullut selväksi, että uskon toiveisiin ja kun oikealla tavalla lähettää toiveen universumille se tulee todennäköisesti myös toteutumaan. Kannattaa kuitenkin varoa mitä toivoo, kaikki toiveet kun eivät ole jokaisen kannalta hyvä asia. Vaikka itselle tapahtuisi hyviä asioita voi sama juttu ollakin toiselle negatiivinen eli mieti mitä todella haluat. Kunhan nyt ei ihan kuuta taivaalta havittele omakseen niin haaveet muuttuvat pienen odottelun myötä todeksi. Kuvasta voi jokainen arvella mitä mulla on mielessä, ihan vielä en sentään ole lomapäiviä varaillut :)

Tyytyväisenä toiveisiini sain hieman lisäenergiaa ja vaihdoin toimistolookin lenkkivaatteisiin, sitten ylös ulos ja lenkille. Väsymys oli/on sen verran mittavaa, että jätin juoksuaskeleet muille ja tyydyin kävelemään. Raitis ilta tuuletti päätä ja keskityin miettimään jotain ihan muuta kuin kiperiä Six Sigma kurssin asioita, sillä asioillahan on tapana järjestyä. Mahdollisesti juuri liikunnan ansiosta nukuin kuin enkeli seuraavana yönä. Olisipa tarpeeksi voimia lähteä salille, kroppa kaipaisi jo vähän lihasrasitusta, mutta nyt malttia.

Seuraavana iltana jouduin passaamaan jopa kävelylenkit. Olin sopinut yläasteaikaisen ystäväni kanssa tapaamisen Ravintola Teatteriin. Oli ihana nähdä ja vaihtaa noin 17-vuoden kuulumiset, minnehän aika katoaa? Siinä sivussa tuli pistetltyä astetta paremmat sapuskatkin naamariin...mmm. Toivottavasti seuraavat treffit eivät venähdä ihan yhtä pitkän ajan päähän. Työmatkaillussa on siis paljon hyvää, kun hyödyntää illat eikä vain mieti työjuttuja.

Mukavista iltanumeroista huolimatta olin tänään takki tyhjänä aamusta lähtien. Istuin pitkiä pätkiä tajuamatta mitään, sujuvasti meni opetus toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, siinä välissä ei hirveästi tapahtunut (mitä sitä kaunistelemaan). Päässä humisee väsymys ja silmiä kirvelee, ei uskalla edes ääneen sanoa (kirjoittaa voi) miten flunssa tuntuu hiipivän sisuskaluihin. Kotisohvalle on majoittunut vällyihin kääriytynyt duunari, Miamin reissu tuntuu tuhat kertaa helpommalta kuin pikainen Helsinkipyrähdys. Onneksi huomenna on perjantai ja aion livistää töistä hyvissä ajoissa viikonlopun viettoon - kuulostaa ihan suunnitelmalta!