Lidl - edullisemman kauppalaskun puolesta

Viime aikoina on puhuttu paljon ruoan kallistumisesta ja kauppojen vertailusta. Yksi on noussut ylitse muiden ja saksalainen Lidl porskuttaa mukavasti. Päätin viikko sitten kokeilla itsekin onko huhuissa perää ja toistin kokeiluni eilen. Itse käytän paljon kasviksia ja hedelmiä, pirtelöbuumini on nostanut entisestään niiden kulutusta...samalla kauppalaskuni ovat ryöstäytyneet käsistä. Yhden ihmisen ostoksiin menee leikiten 80-100 € viikossa, se on muuten aika paljon. Eikä aina jaksa miettiä ostoslistaa tehdessä mikä tulisi halvaksi.

Lidlin on lähdettävä hieman eri mentaliteetilla kuin "tavalliseen" kauppaan, sillä valikoimista ei ikinä tiedä varmaksi. Tavoistani poiketen suuntasin matkaan ilman kauppalappua. Ajatuksena oli lähinnä hankkia salaattiaineksia ja pirtelöraaka-aineita, lauantai-illalla suunniteltu tortillaharkuttelukin oli mielessä. Täytyy myöntää, että valikoimat ovat parantuneet sitten viimenäkemän. Etenkin paistopiste houkuttelisi, mutta tahdonvoimaa puhkuen marssin ihanien piirakoiden, sämpylöiden, croissanttien ja pullien ohitse...murrun toiste.

Sain aika nopeasti täytettyä korini ja marssin kassalle. Epäilin vahvasti ostosten edullisuutta ja vähän pelkäsin millaisen rahareiän sain taas taottua. Vaan meinasipa loksahtaa leuat auki, kun kassaneiti kertoi loppusummaksi 34,19 €. Joitain tuotteita jäi toki hankkimatta, mutta pärjään noilla aika tarkkaan viikon verran. Piti ihan ikuistaa mitä kaikkea tuli hankittua, kuva ei tosin paljasta koko komeutta kunnolla. Postaus Facebookissa paljasti sen, että suurin osa lähipiiristäni on siirtynyt saksalaisen ruokakaupan pariin. Ja aivan kuten mainoksissakin viestitään, sieltä saa myös paljon suomalaisia tuotteita. Saattaa olla, että joudun muuttamaan ostoskäyttäytymistäni totutusta taloudellisista syistä.