keskiviikko 8. elokuuta 2012

Elossa alive

Viikonlopun reissun ja kolmen viikon aktiivilomailun ansiosta (vai takia?) on ollut takki tyhjä. Maanantaina ei huvittanut edes golfata...mahtaa olla vakavaa...eikä blogatakaan. Sen sijaan viikko käynnistyi lukutoukkafiiliksissä ja Gentain treeneillä. Liian pitkän tauon jälkeen Cross Circuit oli ihan parasta ja kamalaa. Vaikkei kesällä ole tullut lorvittua tuntui sisätreeni rankasti.

Tunti piti sisällään alkulämmittelyn jälkeen eri rasteja, joita suoritettiin kolmen hengen ryhmissä. Yksi suoritti tehtävää, toinen lepäsi ja kolmas valitsi mieleisensä seuraavista vaihtoehdoista juoksu, vatsapito tai burpee. Työosuus oli 40 sekuntia, siirtymä 5 ja jokainen setti tehtiin kahdesti ennen seuraavaa. Kuntoa koiteltiin leuanvedoilla, boxihypyillä, käsilläseisonnalta, punnerruksilla renkaissa, kahvakuulakyykyillä, etuheilautuksilla kahvakuulan kanssa, valakyykyllä ja vatsoilla roikkumalla leuanvetotangossa. Loppuun vielä jäätävä kymmenen minuutin vatsatreeni. Palautusjuoma tuli tarpeeseen ja muistin taas miksi olen koukussa näihin tunteihin.

Vesieste...eiku bunkkeri



Tiistaina olin taas intoa puhkuen golfkentällä. Työkaveri "jaksoi" (ehkäpä paremminkin ehti) vain etuysin, joten takaysillä liityin edellä pelanneen pariskunnan seuraan. Seura olikin loistavaa ja sovin keskiviikolle kierroksen Hirvihaaraan. Yksi golfin parhaista puolista on se, että tapaa uusia ihmisiä ja joistain tulee pelikavereita vuosiksi. Toinen suola on vieraspelaaminen, eri kenttiä on kiva kokeilla. Illaksi olisi ollut vielä Kuntomix Gentailla, mutta taisin olla talviajassa...tunti oli loppumetreillä allekirjoittaneen saapuessa paikalle. Ensi viikolla olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Harmitti, mutta toisaalta maanantai tuntui yhä lihaksissa ja tiistain peli sekä rangetreeni jälkipelinä jumittivat kroppaa. Oli ehkä ihan hyvä, etten ehtinyt, ei se silti harmitusta poistanut.

Tänään kello oli taas liian raadollinen, eihän lomalla kuulu herätä 5:30 eihän? Puoli kahdeksalta kurvasin Renkomäkeen, josta sain kyydin Mäntsälään. Edellisestä Hirvihaaran reissusta oli vierähtänyt useampi vuosi ja kenttä oli muuttunut edukseen. Niin väylät kuin griinitkin olivat virheettömässä kunnossa, nautin joka hetkestä. Peli kulki välillä hyvin ja välillä ei niin hyvin, mutta Pirjon kanssa oli mukavaa svingailla. Juttu kulki, aivan kuin olisimme tuntenut pitkäänkin, vuorokausi ei taida täyttää termin pitkä merkitystä. Itse kierros hurahti neljässä tunnissa eli varsin sujuvasti.

Viime päivien sateet näkyvät kentillä niin Takkula kuin Hirvihaarakin olivat märkiä. Se hidastaa hieman pallon kulkua ja etenkin raffissa eli väylän ulkopuolella (kuka hullu sitä nyt sivussa pelaa?) hankaloittaa lyöntejä. Syksyn merkit ovat totisesti ilmassa, toivottavasti ehtisin silti pelaamaan vielä vähintään kymmenen kertaa, tai viisitoista tai kaksikymmentä tai...

Pelireissun jälkeen suuntasin ystäväni luokse kahvittelemaan. Samalla näin suloisen kummipoikani, jolla on aina hyviä juttuja, eläköön neljävuotiaat pikkumiehet! Tänään tehtiin erilaisia piirustustehtäviä ja juostiin talon ympäri, ei lainkaan huonoja sadepäivän puuhia. Istuessani paikoilleni huomasin olevani väsynyt, korjaan todella väsynyt. Pelkästään ajatus lenkistä nukutti ja illalla olisi vielä ulkotreenit Radiomäellä. Joskus on pakko myöntää faktat, päädyin perumaan ylimääräiset menot. Olisikohan se iskä sittenkin oikeassa, suositellessaan lepoa sunnuntaina?

Taidan pitää parin päivän tauon, kroppa todellakin huutaa lepoa. On se varmaan yrittänyt jotain jo kertoa, mutten ole kuunnellut. Jos oikein hurjaksi heittäydyn teen paluun golfin pariin vasta sunnuntaina. Ja loman viimeisenä päivänä eli maanantaina tapaan Pro:n toistaiseksi viimeistä kertaa. Pitääkin tutkia budjettia ja taikoa jostain euroja lisätunteihin.

Mitä tulee siihen järkevään ruokarytmiin ja syömiseen, josta haaveilin sunnuntaina, niin se ei ole toteutunut. Ehkä pientä parannusta, mutta silti ala-arvoista. Tosin roskaruuan sijaan syön liian vähän, eikä muuten auta palautumisen suhteen lainkaan. Harkitsen vakavasti dieettikauden käynnistämistä 20.8, jolloin alkaisi Fitfarmin superdieetti. Ongelmana ei ole niinkään kilot vaan juurikin järkevän ruokarytmin sekä monipuolisen ruoan löytyminen. Jatkan harkintaa, eikös hyvin suunniteltu ole puoliksi tehty? Ja nyt lepoasentoon, sohva kutsuu ja teen kerrankin niin kuin neuvotaan.

2 kommenttia:

  1. Samaa fiiflistä myös itselläni, etä yllättävän väsynyt on olo. Vaikka en yhtä aktiivista treenausta vedä, niin kyllä on viime päivinä tuntunut ettei millään jaksa/viitsi lenkkeillä taiharrastaa mitään. Tekeekö nämä syksyiset kelit, viikonloppuiset reissaamiset vai mikä, mutta samaa olen tuon osalta huomannut. Mutta eipä silti, ei muutaman lepopäivän pitäminen maailmaa kaada ja ei kunto siitä minnekkään rapistu, saattaa tehdä ihan hyvääkin :)

    VastaaPoista
  2. Välillä se väsymys vaan iskee ja silloin on pakko kunnioittaa kroppaa. Toisaalta väsymyksen ja lorvikatarrin välinen ero on joskus hiuksen hieno. Ja vaikuttaahan se syksykin, mutta odotellaanpas talvea, silloin se liikkelle lähteminen vasta vaikeaa onkin.

    VastaaPoista