Unelmakierros

Jokainen golfari metsästää unelmakierrosta, sen toivossa jaksaa pelata uudestaan ja uudestaan pettymyksistä huolimatta. Juuri pari päivää aikaisemmin totesin naapurilleni, ettei tasoituksen tippuminen ole mahdollista, mutta kuinka väärässä olinkin...onneksi.

Tänään oli kaikki kohdallaan. Olin ajoissa kentällä, ehdin hakata korin palloja rangella ja treenasin muutaman putinkin ennen kierrosta. Pelasin hyvän pelikaverini Pian kanssa vanhalla kotikentälläni Kanava Golfissa, jonka seuran jäsen olen edelleen, vaikka pelaankin Takkulassa. Myös sää oli täydellinen, aurinko paistoi muttei polttanut liiaksi. Pian kanssa ollaan pelattu ekasta kesästä lähtien ja lukuisien kierrosten aikana ollaan opittu tuntemaan, golfhan meidät on yhdistänyt. Tiedämme myös toistemme tavan pelata ja meitä yhdistää musta huumori, joten sen parempaa peliseuraa saa hakea.

Ennen kierrosta totesin, että vasempaan käsivarteen pitäisi tatuoida keskity, jotta muistaisi hallita hermonsa jokaisella lyönnillä. Vaikkei tekstiä kädessäni luekaan muistin sen joka kerta, kun lähdin backsvingiin. Yritin myös muistaa mantrani hartiat - lantio, jota Pro on minulle toitottanut. Ensin kunnon hartiakierto, backsvingin hallinta ja sitten lyönnin läpivienti lantiosta lähtevällä voimalla ei käsillä. Ammattilaisen opit mielessä katsoin puttilinjat rauhassa ja pidin keskikropan hallussa niin avauksissa, väylälyönnissä kuin pikkuputeissakin. Tuntuu muuten vatsa- ja kylkilihaksissa, että jotain on tehty.

Mun unelmakierros alkoi maagisesti eli kolmella PARilla. Sitten peli jatkui tasaisesti tuplabogeylla, joka on kaksi lyöntiä yli unelmatuloksen. Etuysi kulki upeasti, keräsin huikeat 24 pistettä. Takaysillä taso hieman hiipui, mutta jatkoin silti hienosti 18 pisteen saaliilla. Kaiken kaikkiaan sain 42 bogeypistettä ja tasoitukseni tippui huikeat kolme pistettä. Vihdoinkin maaginen kolmenkymmenen raja meni rikki, uusi tasurini on 28,8. Kokonaislyöntimääräänkin olen tyytyväinen, sillä maila heilui todistettavasti 104 kertaa. Ja siihen vielä harjoitussvingit, -chipit sekä -putit eli kyllä se golf urheilusta menee.

Leijailen tällä hetkellä seitsemänessä taivaassa, tämän tunteen takia golfia pelataan. Huomenna on viimeinen lomapäiväni ja ohjelmassa on aamulla tunti Pron kanssa. Kerrankin mulla on hyviä uutisia, tosin harjoittelu jatkuu kovana eikä ylpeilyyn ole aihetta. Nyt treenejä jatketaan nöyrästi kauden loppuun asti ja sittenhän svingiä pidetään yllä koko pitkän talvikauden ajan. Onneksi tämän päivän ansiosta on motivaatiota jatkaa, tiedä miten hyvä musta voi vielä tullakaan.

Takaysi

Etuysi