Uitettu koira ja businessenkeli

Uitettu koira look...
en suosittele

Näyttää siltä ja tuntuukin siltä, että on syksy, niin töissä kuin vapaallakin. En tiedä johtuiko säästä vai mistä, mutta keskiviikkona väsytti. Oli pakko ottaa pienet päikkärit, että jaksoin eteenpäin. Houkutus Cross Circuit ulkotreenien perumiseen oli suuri, pistin kuitenkin menestykkäästi kampoihin. Okei vähän mä huijasin...kurvasin Radiomäelle autolla, matkaahan on huikeat 2,5 kilometriä.

Normaalisti treenit ovat hiekkakentällä, mutta nyt se oli varattu, joten suuntasimme Radiomäkeä kiertävälle hiekkatielle. Ensin oli kevyttä hölkkää, sitten vetoja rappusissa, jotka muuten tuntuivat etureisissä aika napakasti. Seuraavaksi tehtiin spurttivetoja pareittain, matkaa oli arviolta 80 metriä. Ja mä inhoan spurtteja, en pärjää niissä lainkaan, onneksi oli sentään juoksulenkkarit jalassa.

Jokaisen vedon jäkeen tehtiin 5 hyppykyykkyä. Viiden kierroksen jälkeen vaihdettiin kyykyt punnerruksiin ja pari vikaa tehtiin burpeen kera. Kymmenen vauhtivedon jälkeen jatkettiin parityöskentelyä. Minä jäin odottelemaan eli aloitin lepovuorolla. Pari lähti juoksemaan Radiomäen lenkin eli noin 1,5 kilometriä. Oli siinä pakko vähän hyppiä ja pomppia, jotta pysyi kroppa liikkeessä sekä lämpimänä. Koko ajanhan satoi vettä kaatamalla ja vaatteet olivat aivan läpimärät.

Yritin vetää oman juoksuosuuden täysillä, vaikka viimeaikoina juoksu on jäänyt. Tuntui yhtäaikaa hyvältä ja pahalta, juokseminen tekee ihmiselle hyvää. Yksin vetäminen on rankkaa, onneksi lopussa sain vähän tsemppiä minut kiinni juosseelta mieheltä. Vaihtoläpsyn jälkeen pari kurvasi uuteen juoksuun ja mun urakka jatkui korkeilla etuheilautuksilla. 12 kilon kuula tuntui ihan hyvältä vaikka taisin pitää pari pikkutaukoa neljääkymmentä toistoa tehdessäni.

Toisen juoksuosuuden jälkeen piti vielä urakoida 25 burpeeta. Olin aivan puhki ja lintsasin vähän, en nostanut käsiä pään päälle hyppyvaiheessa. Märässä ja kuraisessa maassa pomppiminen oli tällä kertaa ihan tarpeeksi. Lopuksi tehtiin kentällä loppuvenyttelyt, eipä siellä varatulla kentällä ketään näkynyt. Muut oli ilmeisesti tehty sokerista, kaikkien asenne ei riitä sadepäivien läpi.

Autolle juostessani kiittelin itseäni siitä, että pyörä oli kotona. Lämppärit vaan täysille ja nopeasti kaupan kautta kotiin. Olo oli kuin uitetulla koiralla ja paleli vietävästi. Vähän hirvitti iskisikö joku flunssavirus, joten äkkiä märät vaatteet pois, kuumaan suihkuun ja päälle iso muki kuumaa teetä. Sitten nopeasti nukkumaan, tiedossa oli aikaistakin aikaisempi herätys.

Businessenkeli
ei muuten hymyilytä heti aamusta

Tänään mun herätyskello soi neljältä, epärealistista mutta totta. Torkun verran ihmettelin maailmaa ja sitten kahvin keittoon. Tiedossa oli tärkeä työpalaveri Joensuussa, joten halusin myös näyttää edustavalta. Siis tiedän mitä businessenkeli tarkoittaa, en siis suinkaan lähtenyt tekemään suursijoitusta, mutta hempeä pitsimekkoposeeraus vaan toi termin mieleeni.

Kello viisi suuntasin linja-autoasemalle, josta matka jatkui Helsinki-Vantaalle. Olisi ollut liiketurvallisuuden kannalta vaarallista matkata kentälle omalla autolla (isinhän se oikeasti on). Dieetin takia mun laukussa kulki purki raejuustoa ja toinen mehukeittoa. Mullahan ei ole mitään hajua lentokenttien säännöksistä, joten jurppi kun 2 desin tetra takavarikoitiin. Miten se raejuusto on sen parempi vaihtoehto? Onneksi sain sentään pitää raejuuston, lisäsin aamupalaan laukussa murjoutuneen banaanin, ei ihan gourmet.

Yllätyimme pomoni Samin kanssa, että lento Joensuuhun oli täysi. Silti viereisellä portilla ollut Kööpenhamina olisi kiinnostanut matkakohteena enemmän. Nousun jälkeen väsymys iski, olinkin ollut liian pirteä olosuhteet huomioiden. Tirsojen jälkeen pääsin ihailemaan näkymiä koneesta, pääsisinpä matkustamaan johonkin ihanaan kohteeseen. Joku Euroopan kaupunki ja pidennetty viikonloppu tulisi syksyn aikana tarpeeseen.

Päivä oli antoisa, vaikka parin tunnin kokouksen takia reissaamiseen meni kohtuuttomasti aikaa. Jotkut kokoukset on vaan pakko hoitaa face to face, jatkossa monia voikin hoitaa puhelin- ja videoyhteyksien avulla. En ollut vaivautunut selvittämään mistä linja-auto lähtee, mutta pikaisten lounasostosten jälkeen löysin pikavuoron Lahteen kertaheitolla. Aamuisen raejuuston ja kokouksen päätteeksi nautitun proteiinipatukan jälkeen oli huutava nälkä. Picnicin kanasalaatti ja kranaattiomenasmoothie vastasivat dieettiä tarpeeksi hyvin. Tuntui melkein luksuksesta, kun pääsin syömään kotimatkalla.

Arjen luksusta - lounas linkussa

Aamu oli todellakin alkanut ennen kukonlaulua ja kotiuduin neljältä. Kaaduin sänkyyn, reissaaminen oli vienyt mehut. Tunnin unien jälkeen havahduin puhelimeen, mikä maa mikä valuutta fiiliksen myötä nousin jaloilleni. Pienoisen ihmettelyn jälkeen lähdin pyörähtämään kahvilla ja kotimatkalla eksyin Sokokselle ihailemaan kenkiä, laukkuja...oikeastaan kaikkea!