Päivä käynnistyi taas kukonlaulun aikaan, herätys tasan kello kuusi. Lomalla on muuten paljon helpompaa herätä kuin työaamuina, kummallista eikö? Aamu sentään oli rauhallinen ja ehdin tankata kunnolla eli puuroa, raejuustoa, mustikoita sekä pari paistettua kananmunaa. Sitten kentälle, uusi päivä uudet kujeet.Peliseuranani oli miellyttävä noin viisikymppinen nainen. Etuysi meni itselläkin vähän hapuillen, puolisvingillä jatkettiin. Ottaa aikansa, että eilen oppimani ote tulee luonnolliseksi. Nyt joudun kiinnittämään siihen huomiota jokaisella lyönnillä, mutta kyllä mä sen opin. Ja se puolisvingi, kauheaa jarrutella kun haluaisi vetää täysillä. Pron sana on laki, jos olisin toiminut toisin jäisin kuitenkin kiinni ja tulisi huutia.
Takaysillä lyönnit muuttuivat kevyiksi ja väylä toisensa jälkeen ihmettelin mitä tapahtuu. Avaukset kantoivat helposti 150-200 metriä ja vieläpä suoraan, vau! Sain jopa aploodit edellä pelanneelta miesporukalta eräällä par 3:lla, menin vähän hämilleni moisesta. Mietin mitä avaukset voisivatkaan olla jos löisin täyden lyönnin ja draiverilla, nythän humauttelin puu vitosella menemään. Malttia malttia, nyt näyttää hyvältä joten pienin askelin eteenpäin.
Keräsin lopulta hyvän pistesaaliin ja tuli tehtailtua pari pariakin. Par on ihannetulos ja kentällä olevat väylät on määritelty seuraavasti par 3, par 4 ja par 5. Lyhyet väylät ovat par kolmosia ja niistä kahdella onnistuin hienosti eli kolmella lyönnillä. Suurin osa väylistä on nelosia ja muutama pitkä vitonen haastaa etenkin aloittelijan. Golfhan on yksi maailman yksinkertaisimmista lajeista, pallo pitää saada mahdollisimman vähillä lyönneillä kuppiin (eihän se pallo edes liiku) ja sama toistetaan 18 kertaa. Siihen se yksinkertaisuus ja helppous sitten loppuukin :)
Kentältä kurvasin kaupoille kauppakeskus Karismaan, eilinen kauppareissu oli jäänyt vain ajatustasolle, nyt oli korkea aika toimia. Tajusin olevani nälkäinen, joten katsoin viisaaksi syödä valmista kuin hoitaa asiat nälkäisenä. SantaFe:ssä nautin maukkaan katkarapusalatin, pääsisipä usemminkin lounasaikana ravintolaan.
Lenkin suhteen tuli viivästystä ukkosen takia. Mun urhea koirani kun pelkää ukkosta yli kaiken. Ehdin onnekseni ottamaan lyhyet 15 minuutin päiväunet, lepo tulikin tarpeeseen...päivä oli vasta alussa. Lenkki oli kevyt, Onni määräsi tahdin ja merkkaili reviriään, normisettiä siis. Lyhyen lukutauon jälkeen fillari alle ja uusiin haasteisiin.
Tätä päiväähän mä olin odottanut jo monta viikkoa, sillä Lahden Gentain kesätauko päättyi. En ollut ilmeisesti ainoa, sillä Radiomäen hiekkakentälle oli kasaantunut kolmisenkymmentä treenaajaa CrossCircuit tunnille. Tunti on käytännössä CrossFitin jalanjäljillä, mutta lisenssin puuttuessa nimi on pitänyt vaihtaa. Ensin tehtiin koordinaatioharjoittelua, samaa kuin juoksukoulussa, syke nousi heti ensi metreillä. Sitten otettiin mallia lapsista kinkkaamalla kenttä päästä päähän, se on muuten rankkaa.Alkulämmittelyn jälkeen jakauduttiin viiden hengen ryhmiin ja tehtiin 2 minuutin seteissä: lekan hakkaus renkaaseen, kelkan vetoa, etuheilautuksia kahvakuulalla, juoksua kentän ympäri ja tauko. Aluksi vedettiin kolme kierrosta ja sitten pidettiin yhteinen juomatauko. Hetken hengähtämisen jälkeen painettiin pari kierrosta lisää, alkoi jo vähän hyydyttää. Joku epäili oliko lekat muuttuneet painavemmiksi ja kelkat raskaammiksi, siltä se tuntui. Lopussa vielä loikkatreeniä, askelkyykkyä ja tasapainoharjoituksia. Kuukauden tauko tuntui pahalta, hiki haisi ja heikotti, mutta sehän on juuri sitä mistä tykkään. Toiminnallinen harjoittelu on ihan parasta, tätä lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti