Karkaileva mieli

Pari päivää meni taasen reissatessa ja tällä kertaa myös rällätessä. Nyt voi olla taas hetkisen kiltisti, eihän sellaista vaan jaksa...onneksi. Vaikka olikin kiva ilta niin harmitti vietävästi, kun eilinen meni toipuessa, joogahaasteeni ei siis alkanut vahvasti. Mutta minäpä en lannistu niin pienestä :)

Tänään olin päättänyt, ettei mikään tulisi minun ja joogan väliin. Pakkasin treenikamat mukaani heti aamusta ja varustauduin välipalasmoothien kera kohti työpaikkaa. Iltapäivästä lähtien kyttäsin kelloa, sillä en aikonut missata yin jooga tuntia...not this time.

Yin jooga on syvävenyttelyä, jossa on hieman joogan elementtejä. Lämmitetty sali edesauttaa myös, että kroppa suostuu yhteistyöhön. Se onkin aika oleellista, sillä samaa liikettä pidetään yllä jopa viisi minuuttia. Tunti on siten paikoin lempeä, rento, rauhallinen ja vapauttava, mutta välistä myös kivulias. Onkohan se tämä ikä, joka niitä paikkoja jumittaa vai mikä?

Tavoitteena oli pysähtyä hetkeen ja keskittyä vain mielen sekä lihasten rentouttamiseen, mutta ei se ihan niin mennyt. Päässä pyöri miljoona asiaa ja tein pakostikin ajatuksissani työlistoja, suunnittelin aikatauluja ym. suorastaan raivostuttavaa. Saatoin myös vähän murehtia asioita ja kummastella elämän tarkoitusta, ihan kuin ei olisi muuten ollut pohdittavaa. Loppujen lopuksi pystyin hetkeksi hellittämään loppurentoutuksessa, savasana (l=oppurentoutusasento) rules. Ajatus alkoi kummasti rentoutumaan, keho kiitteli ja mieleni valtasi tyyneys...kaikki vastaukset ovat sisimmässämme, ne pitää vain kaivella esiin.