Elämä on valintoja ja tällaisessa tilanteessa pienetkin teot merkitsevät, voimakeinoja on haalittava ympärilleen kaikkialta. Olen ensinnäkin ympäröinyt itseni ystävillä, sillä saan heistä voimaa. Muistathan, että ystävänpäivä on joka päivä eikä ketään pidä pitää itsestäänselvyytenä. Olin kutsunut kolme parasta ystävääni syömään viime sunnuntaina. Kokkailin siinä jutustelun lomaksi ensin kanttarellikeittoa (aarteita pakastimesta) ja kylmäsavuruissipsejä. Sitten pomppasin pois ruokailijan paikalta ja siirryin takaisin hellan ääreen. Pääruuaksi valmistuikin tuotapikaa avokadopastaa ja jääkaapista löytyi valmiiksi tehty vihersalaatti, tämä compo toimii saletisti.
Hetken aikaa piti sulatella ja vaihdettiin kuulumisia, miksi sitä tuleekin nähtyä tällaisella kokoonpanolla niin harvoin? Kun kahvihampaita alkoi kolottaa paistoin läjän amerikkalaisia pannukakkuja, jotka nautittiin raikkaan hedelmäsalaatin ja herkullisen jäätelön kera. Totisesti hyvä ruoka parempi mieli ja mikä onkaan parempi keino hemmotella rakkaimpiaan kuin kerääntyä yhteisen ruokapöydän ääreen. Onneksi seuraava tapaaminen on jo lyöty kalenteriin, tosin silloin Henri Alen saa hoitaa ruokapuolen.
Yksi hyvä voimakeino, jota suosittelen käyttämään on aurinko. Nyt kun sitä viimeinkin on tuntuu salille lähteminen hieman vastenmieliseltä, neljän seinän sisällä on muutenkin liikaa. Olenkin tehnyt muutamia kävelylenkkejä ja nauttinut raittiista ilmasta, auringonpaistetta ihaillen. Vielä jos yhdistää tuon yllä mainitun ystäväaspektin tähän on lopputulos vielä voimaannuttavampi. Mun uudet räväkän pinkit lenkkarit suorastaan vaativat päästä liikkeelle, joten pakkohan se on vähän liikuttaa itseään (näistä lenkeistä on muuten hikipinkoilu kaukana).
Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille, päätän väsyneen raporttini tähän ja käännän kylkeä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti