Itsehillintälihas

Sixpack ei ole vielä näkyvissä, kaikesta tästä dieettielämästä huolimatta, mutta itsehillintälihas pullistelee koko komeudessaan. Vältin kuin väliinkin päivällä kaikki kiusaukset, jotka itse raahasin töihin höyryävän herkullisten sämpylöiden muodossa. Oikeastaan ei tehnyt kovinkaan tiukkaa, sillä huolehdin samanaikaisesti siitä, että ruokarytmi oli kohdallaan. Jäljelle jääneet nakkasin pakastimeen sen kuuluisan pahan päivän varalle.

Koska mun yllätys sai niin hyvän vastaanoton ja yllytyshullua yllytettiin jatkoin valitsemallani tiellä. Sain juuri huomista varten dajmkakun valmiiksi, siellä se nyt jähmettyy jääkaapissa aamuun asti. Tuorejuustokakut ovat niin helppoja ja nopeita tehdä. Tosin yksi asia oli haasteellista, ei ole nimittäin kovinkaan yksinkertaista leipoa nuolematta sormiaan. Mutta onnistuin siinäkin, aika hienoa, eikö?

Moni toteaa häpeissään omaavansa huonon itsekurin. No ei se sekään ilman harjoitusta kehity, lihas kuin lihas. Olen itsekin ollut melkoinen karkkihirmu ja herkkupeppu, mutta tähän pisteeseen pääsy on tapahtunut pikkuhiljaa, korkeanpaikan leirijaksojen kautta. Ei pidä siis tavoitella heti alkuun kuuta taivaalta vaan edetä pienin askelin. Jos rakastaa vaikkapa leivonnaisia voisi ensin aloittaa sillä, että antaa itselleen luvan syödä makeaa saa vain kerran viikossa. Sitten kasvattaa väliä kahteen viikkoon ja vaikkapa etenee kokonaan sokerittomaan kuukauteen asti. Siinä matkan varrella on turha morkkistella jos ei heti kerralla onnistu, vaan jatkaa kerta toisensa jälkeen valitsemallaan tiellä. Pelin ratkaisee se, kuinka monta kertaa nousee takaisin pystyyn.

Jos mun itsehillintälihas on kunnossa niin samaa ei voi sanoa mun muista lihaksista, valitettavasti. Koti- ja juoksutreenit sekä golf eivät siis kehitä lihasta kuin kuntosalielämä. Eilen tehtyjä lupauksia lunastaakseni lähdinkin pitkästä aikaa salille. Luulin pitäneeni flunssaoireiden ja työkiireiden takia kuukauden tauon, mutta totuus olikin ihan toinen. Treenivihko sen sitten paljasti, että tauko oli lähes päivälleen venynyt kuukauteen. Oli siis korkea aika ryhdistäytyä ja niinhän mä myös tein. 

Tauko oli totisesti jättänyt jälkensä eli nöyrästi piti painoja valita. Sen verran pienillä vastuksilla mentiin, etten kehtaa sanoa niitä edes ääneen. Silti sain lihaksiin polttavan tunteen, sellaisen hyvän sykkeen jos tiedätte mitä tarkoitan. Jostain syystä pienet painot ja pitkät sarjat tuntuivat juuri tänään oikealta valinnalta. Nyt ei auta muu kuin jatkaa tästä ja tunnustella miten punttitreeni alkaa kulkea. Yksi asia on kuitenkin varmaa eikä siitä ole epäilystäkään, kuntosali on nimittäin ihan mahtava keksintö. Onneksi golfin tilalle on siten helppo keksiä korvaavaa ajankulua...aikansa kutakin siis :)