Rikki - korjaus käynnissä

Täydellinen svingi osa 1

Olin odottanut tätä päivää ja Golf Pron tapaamista, en enää pärjäisi omin avuin. Mitä oikein oli tapahtunut, olin ymmälläni, luotin ammattilaiseen 110 prosenttisesti ellen enemmänkin. Kunnioittaakseni opettajaa olin ajoissa paikalla, sonnustautuneena värikkäisiin vaatteisiin, jotka näkyvät videolla parhaiten. Pääsin kuvattavaksi pienen alkuvenyttelyn ja kulumisien vaihdon jälkeen.

Kuinka ollakaan löin kuin aloittelija...hävetti, mutten osannut muutakaan. Video oli armoton ja paljasti totuuden, svingini oli katastrofaalinen. Hyvää alkuasentoa lukuun ottamatta kaikki muu olikin pielessä. Ilmeisesti yliliikkuvuuteni ja notkeuteni takia olin venyttänyt backsvingin yli äyräiden, menettäen liikeradan hallinnan. Ensin rikottiin kaikki vanha ja aloitettiin rakennustyö.

Täydellinen svingi osa 2

Aloitimme otteesta, miten palaankin perusteisiin viiden vuoden pelaamisen jälkeen? Ei uskoisi, että mailan pitäminen on niin vaikeaa, mutta ei se niin yksinkertaistakaan ole, ainakaan mulle. Koska korjausprojekti vie aikaa ja vaatii verta (ainakin kuvaannollisesti), hikeä sekä harjoittelua aloitettiin pienin askelin. Nyt on korkea aika saada palaset loksahtamaan paikoilleen, joten vartalon hallinta ja voiman saaminen lantiosta on viimeinkin opeteltava. Tämä neiti on svingannut aikaisemmin vain käsivoimilla, vaikka liike lähtee lantiosta, kyseessä ei ole voimalaji.

Kärsivällinen opettajani Peku väänsi minut kerta toisensa jälkeen oikeaan asentoon. Tunnin aikana tapahtui pientä kehitystä, mutta treenit jatkuvat totisestikin. Sain käskyn harjoitella peilin edessä päivittäin vähintään 20 minuuttia, aion olla mallioppilas. Kierroksilla saan käyttää vain puolisvingiä, kyynärpäät on pidettävä kyljissä ja osumat puhtaina. Ei ihan helppo tehtävä, mutta teen parhaani.

Kun seuraava tapaaminen oli sovittu, torstaina kello 14 uusi kuvaussessio, palasin ahkeroimaan. Kertasin oppimaani ensin rangella yhden pallokorin verran ja sitten lähdin kentälle. Peliseura oli varsin mielenkiintoista, lievästi kehitysvammainen mies, jonka pelityyli oli persoonallinen. Vaikka hieman hämäännyin yritin jutella mukavia ja keskittyä omiin peliini. Lyöntipituus ei juurikaan kärsinyt vajaista lyönneistä huolimatta, voima taisi tulla kropasta käsien sijaan. Seiskaväylällä hieman koominen pelikaverini yhtäkkiä kiitti minua peliseurasta ja poistui paikalta, hämmentyneenä jatkoin yksin eteenpäin. Etuysi riitti minullekin, palasin treenaamaan kymppikioskin kautta.

Lyhyen kahvitauon jälkeen harjoittelin ensin putteja ja chippejä, opit on onneksi hyvin muistissa. Lähipelin merkitys on suuri ja treeni teki hyvää. Tunnin jälkeen suuntasin jälleen rangelle peilin ääreen...kerro kerro kuvastin kuin saan svingin kauneimman. Kolmen pallokorin verran jatkoin kunnon osumien ja backsvingin metsästystä, pääsin kokemaan pieniä onnistumisen tunteitakin. Kurvasin Takkulan pihaan puoli kymmeneltä ja lastasin bägin takaisin auton kyytiin neljältä, ei voi ainakaan yrityksen puutteesta syytellä.

Kotona odotti uskollinen ystäväni, jolla olikin kiire lenkille. Rauhallinen kävely ja ajatusten tuuletus teki hyvää golfin pieksemälle kropalleni. Kieltämättä päivän urakka tuntui keskivartalossa, vatsalihakset ovat kuin hakattu. Kotiuduttuani söin hyvällä ruokahalulla ja kertasin päivän oppeja Kehity golfaajana -kirjan opastuksella. Meinaan vielä harjoitella otetta ja jatkaa peilitreenejä ennen nukkumaan menoa. Illalla ei tarvitse huudella nukkumatin perään ja aamulla jatkan harjoituksia. Saa nähdä pelaanko koko kierroksen vai tyydynkö etuysiin ja rangetreeniin.