Kotiorja keittiössä

Tänään on laiskottanut enemmän kuin laki sallii. Salille lähteminen teki tiukkaa, mutta tulipahan tehtyä. Ensin olin intoa täynnä ja ladoin kunnon painoja kehiin, mutta kesken kaiken väsähdin. Selkäosastoon tuli hyvät pumpit, mutta hauista vääntäessä sorruin laiskotteluun, vatsalihaksista puhumattakaan. Toisaalta laiska treeni on aina parempi kuin ei lainkaan treeniä, joten ehkei se maailma kaadu. Huomatkaa muuten mun uusi treenitoppi, aika bueno, sain sen systeriltä synttärilahjaksi - kiitos! Kaula-aukko on tosin hieman antava, mutta sehän on vaan plussaa. Sitä paitsi ystäväni 6-vuotias tytär totesi juuri eilen, että sulla on Virpi pulleat tissit. Kiitin kauniisti ja otin sen kohteliaisuutena.

Eikä se mun salikäynti ollut muutenkaan turha. Bongasin seinältä mainoksen Jutta Gustafsbergin luentokiertueesta, sinnehän on ihan pakko päästä. Jutta on mun idoli enkä voisi missään nimessä missata moista mahdollisuutta. Äkkiä kuva julisteesta ja viesti ystävälle, jonka arvasin innostuvan mukaan. Kiva kun on jotain mitä odottaa, kotimatkalle tulee varmasti roppakaupalla motivaatiota, intoa ja tietoa. Lienee sanomattakin selvää, että liput on jo check!

Treenin päätteeksi tiedossa oli kotiorjuutta, ei muuta kuin keittiöön kokkailemaan. Tänään Virpin pihistelyelämässä käynnistyi taasen villi kuorinta- ja pilkkomisshow ennen H-hetkeä. Reilun tunnin hääräillessä päätteeksi hellalla on kattila täynnä höyryävää nakkikeittoa ja uunissa hautuu peruna-jauhelihakeitto. Taas ois pöperöt useammalle päivälle valmiina, eikä maksa paljoa...etenkin kun se jauheliha on pöllitty porukoitten pakkasesta. Musta tulee vielä talousguru, uskoo ken tahtoo. 

Loppuun vielä "pari" sanaa lupauksista. Itsehän rakastan kaikenlaisia lupauksia, päätöksiä ja tavoitteita eli tää on mun juttu. Listasin ensin pitkän listan asioita esim. siivoan vaatehuoneeni ensitilassa, olen joka päivä kiitollinen jostain ja vietän aikaa ystävieni kanssa. Facebookin kautta mua on houkuteltu kiristelyhaasteeseen, jossa pitäisi kadottaa vappuun mennessä 15 tai 7,5 cm kropasta. Harkitsen vielä...toi 15 voisi olla turhan tiukka. Toisaalta kiinteytys on jokseenkin mukavampi vaihtoehto kuin se kilojen kyttäys. Pitäisi vain paikallistaa mittanauha jostain, se on varmaan siellä kaaosmaisessa vaatehuoneessa.

Ystäväni kanssa taas lyötiin lukkoon karkkilakko juhannukseen asti. Jos toinen sortuu on sanktiona ajettava toisen luokse ja sitten tehdään reilu kimppalenkki yhdessä. Pitää nyt vielä varmistaa, että oliko puhe vain karkeista vai meninkö mä kieltäytymään kaikista herkuista. Tämä on siinä mielessä loistava päätös, että viestitellään muutenkin paljon ja voidaan tukea tiukoissa paikoissa toisiamme. Sanktioikin on hyvä, melkein voisi pari kertaa sortua tarkoituksellakin. 

Olen tässä pitänyt jo reilun kuukauden nollatoleranssia alkoholin suhteen. Perinteiset tipattomat tammikuut ei kiinnosta, välillä vaan tulee se tunne, että haluaa hetkeksi irti promilleista. Meinasin tuon karkkilakon tiimoilta asettaa absolutistikautenikin juhannukseen. Tämä ei tosin tuota ongelmaa tai no lähipiirille se on vaikeampi tajuta kuin itselle. Kerään voimia siihen, että selitän kärsivälliseksi miksi en juo, on sekin outoa joutua moista perustelemaan. Kunhan ei kukaan alkaisi epäillä olenko raskaana, valitettavasti näihin kysymyksiin törmää. Voin sanoa, että silloin saattaa pinna kiristyä eli varokaa.

Ei kovin järisyttäviä lupauksia tällä erää. En siis lupaa muuttuvani bikinimissiksi, enkä haaveile laihtuvani anorektikoksi tai kuvittele ryhtyväni kasvissyöjäksi. Haluan olla minä, ihan siis Virpi vaan, yhtä ihana ja kamala kuin ennenkin. Yritän elää kaikin puolin fiksusti, syödä järkevästi, liikkua reilusti ja nauttia elämästä. Näillä pelimerkeillä vuodesta 2014 pitäisi tulla minun näköinen ja vähintään yhtä hyvä kuin edellisestä. 

Antoisaa Uutta Vuotta myös sinulle, lupausten kanssa tai ilman!

-Virpi