Jo pari vuotta sitten haaveilin siitä, että pystyisin vetämään leukoja. Hieman sitä treenailinkin ja kovin tulos oli kolme, mutta sitten se kuihtui kasaan. Nyt en saa yhtään leukaa vedettyä eli lähtötilanne on täysi nolla. Heti CrossFit-kurssilla unelma alkoi uudestaan elämään, se sai siivet alleen. Jotenkin leuanvetotangot vetävät puoleensa, sillä käytössä on kuminauhoja, joilla saa helpotusta ja bokseja, joiden ansiosta pieni ihminen pystyy kiipeämään pelipaikoille.
Eilisissä aamutreeneissä pääsi tekemään monipuolisesti kaikkea, myös ottamaan askelia leuanvetotavoitetta kohti. Tosin mulla ei ole kovin tarkkaa tavoitetta, mutta kunhan hieman makustelen niin saan numeroita kehiin. Se voisi olla vaikkapa viisi leukaa jouluun mennessä. Anyway eilen lämmiteltiin kolme sarjaa tekemällä kepillä 10 hyvää huomenta liikettä, 10 kyykkyä seinän vieressä ja 10 etuheilautusta kahvakuulalla. Olen onnellinen siitä, että tartun jo reippaasti 12 kg kuulaan, vaikka joutuisinkin keventämään ennen loppua.
Työosuudessa haettiin hyviä painoja maastavetoon eli sellainen rautakasa jolla sarja 3-3-3-3 tulee vielä tehdyksi. Aloitin tosi varovaisesti ja hain lähinnä hyvää tekniikkaa. Tälle viikolle tulee kuusi treeniä, joka on suuri harppaus hetkiseen, joten olen siksikin varovainen. Loppupelissä mun tangossa taisi olla 40 kiloa, olisin voinut runtata lisää, mutta kehitän kuntoani ja kestävyyttäni babystepsein.
Sitten leuanvetoihin, jee! Varustelin tankoon kaksi kuminauhaa, vihreän ja mustan. Vihreä on se helpoin, mutta pelkäsin tarvitsevani pian kaksikin kumpparia. Musta oli liian tiukka, mutta vihreällä nousin melkein kevyesti setin 5-5-5-5. Saattaahan se olla, että piti vetää vielä yksi vitonen tyyliin "kerta kiellon päälle". Seuraavalla kerralla nappaan violetin kumpparin, joka on vihreästä seuraava eli haastekerrointa on nostettava.
Tässä vaiheessa kroppa oli jo kunnolla lämmitelty eli muuta kuin varsinaisen wodin kimppuun. Tehtiin kaksi sarjaa ja jokaista "liikettä" oli aikaa tehdä kaksi minuuttia, kokonaiskesto oli siten 12 minuuttia. Aloitin 25 boksihypyllä, tosin en vielä uskalla boksille vaan pinosin neljä 20 kg levypainoa käyttööni. Tässä on jo pieni lisäys alkuun eli boksia kohti mennään. Toistaiseksi boksi on pelottava ja korkea, pieni kunnioitus on hyväkin olla, sillä vikaan osunut hyppy voi tehdä ikävää jälkeä ja siinä on sitten sääriluut kovilla. Nyt ei ole tarvetta olla hullunrohkea vaan pitää järki ja turvallisuus mukana, kyllä se painopino pian kasvaa.
Seuraavaksi 300 metrin soutu, jossa piti painaa jo täysillä. Jäi siihen onneksi lyhyt palautusaika, ennen kahden minuutin määräajan täyttymistä. Kolmas liikepatteri olikin mulla se rankin eli wallball. Tässä heitetään isoa kuntopalloa kyykyn kautta seinään. Oikea heittokorkeus on muistaakseni 2,5-3 metrin paikkeilla, mutta hyvä jos yllän kahteen. Tämä on yksi liike, jossa lyhyt ihminen joutuu hieman alakynteen, mutta maasta se pienikin ponnistaa ja periksi ei anneta.
Tunnin jälkeen olo oli loistava! Aamutreenissä on totisesti puolensa, illalla on sitten aikaa johonkin ihan muuhun. Päivä menee hyvällä energialla ja hyvinvointi näkyy ulospäin. Oli ihanaa kuulla, kun kollegani totesi minut nähtyään, että näytätpä hyvinvoivalta. Pystyin vain toteamaan, että siltä musta tuntuukin. Olen saanut parissa viikossa hurjasti lisäenergiaa ja aivan kuin olisin löytänyt kotiin. Tietty haikeus salin lopettamisessa toki on, mutta välillä on vain mentävä eteenpäin.