lauantai 28. helmikuuta 2015

Boxin valloitus

Olen aina kammonnut boksihyppyjä, olenhan pieni ja säälittävä. Siinä laatikon edessä seisoessa on iskenyt melkein paniikki ja valloittamattoman vuoren syndrooma. Eilen oli hyvä fiilis ja kevyt askel, olinhan juuri jäänyt lomalaitumille. Tuli sellainen tunne, että onhan se joskus kokeiltava ja kappas minähän onnistuin!

12 minuutin AMRAMPia varten kiikutin levypainotkin viereen, mutta niin ne vaan lojuivat käyttämättöminä ja pompin sisulla boksille. Tehtiin siis neljä kierrosta seuraavalla reseptillä:
- 10 thrusteria kahvakuulilla, valkkasin 8 kg kuulat ja olihan se pirun rankka
- 10 maastavetoa ja vaivaiset 30 kg tangossa, mutta tekniikka alkaa olla hallussa
- 10 boksihyppyä, eikä siis mitään lasten versioita

Ennen työsarjaa treenailtiin punnerrusta ja kun sen tekee oikein niin damn kyllä on tiukkaa. Ideana oli laittaa lisäpainoa selän päälle, mutta se 8 miesten punnerrusta omalla elopainolla oli ihan enough. Mutta tein mää sen kahdesti ja välissä leikin tekniikkaa kumppareiden kanssa. CrossFit on juuri siksi niin kivaa, että jokaiseen liikkeeseen löytyy aloittelijan versio ja välistä monta eri variaatiota eli voit tehdä voimiesi mukaan.

Tänään on lepopäivä...tai no Ikea-päivä eli kyllähän se kävi kuntoilusta. Nyt tarttee pienet päikkärit niin voisi palautella vähän imurin varressa :)

tiistai 24. helmikuuta 2015

Tiistain tuplatreenit

Viikko on kierähtäneeksi käyntiin taas vauhdilla. Maanantai-iltana tehtiin aika monipuolinen treeni ja ihan uusia juttuja. Harjoiteltiin alussa käsilläseisontaa, tavoitehan on käsilläkävely. Ensin saatiin hyvät vinkit siitä, kuinka kroppa on jännitettävä ja harjoiteltiin ykköstasoa makaamalla lattialla. Ei uskoisi, mutta se on yllättävän rankkaa ja tuntui ongelmalliselta pitää jännitys sekä hengittää samanaikaisesti.

Sitten kiivettiin seinälle ja testattiin käsivoimia. Kun vastassa on kivilattia iskee itsesuojeluvaisto päälle ja pelko tulee kuvioihin. Muutaman kerran jälkeen pääsin jo hieman lähemmäs seinää. Osa ponnisti suoraan käsilläseisontaan, tuo mun edellä kuvaama tarkoitti ns väärin päin seinään menoa. Pidempään treenanneet harjoittelivat suoraan käsilläseisontaa ilman tukea ja ottivat muutamia askelia (vai mitä ne on kun kämmenillä lätsytellään?).

Seuraavaksi harjoiteltiin levytangoilla rinnallevetoa ja työntöä. Tekniikka on yhä alkutekijöissä, joten joutui todella miettimään mitä teki. Tangossa heilui 20 kiloa, mutta painoja kannattaakin kasvattaa vasta, kun liikeradat ovat hallussa. Kyllä se silti alkoi tuntumaan, kun tehtiin parin kanssa 16 minuutin sarja. Tehtiin vuorotellen minuutin aikana kuusi toistoa eli 6x8 on suht hyvä setti. Vikoissa toistoissa mun käsiä alkoi jo hapottaa, ei oo ruista ranteessa riittävästi.

Tänään oli taas aamutreenit eli seiskalta skarppina! Tehtiin dippejä ja aloittelijan apuna ovat kuminauhat. Raaka dippisarja oman elopainon kera on vielä ihan liikaa. Aloittelin ensin mustalla, mutta kaksi vikaa menikin jo punaisella. Tuli sellainen toivon kipinä, että pian toi 5-5-5-5 menee vielä ilman lisäapuja. Jotenkin oon aina tykännyt ojentajien treenaamisesta.

Sitten jatkettiin takakyykyillä, joissa mulla meinaa alaselkä pyöristyä ja tekniikka kärsii...pitäis olla ne painonnostokengät. Ohjaaja toi min kantapäiden alle pienet painot korokkeiksi niin hieman helpotti. Vaikka tässä nyt on aika reilusti kyykätty niin jännitän yhä kyykkäyssyvyyttä. Siinä saa siis ihan aikuisten oikeesti tehdä pakaroilla töitä. Mulla taisi olla 35 kiloa selässä, mikä on todella amatöörimäistä, mutta olen myös aika varovainen, ettei lipsahdeta hitustakaan ylikunnon puolelle.

Loppuun kiva sykkeen nosto eli kuuden minuutin AMRAMP. Settiin kuului 10 hyppyaskelkyykkyä, 10 punnerrusta ja 10 vatsaa, sain laskujeni mukaan neljä kierrosta tai sitten laskin vain väärin. Sen verran huijasin, että tyttöjen punnerruksilla mentiin alusta loppuun asti. Vaikka luulin hyppykyykkyjen olevan pahoja niin häijyin oli punnerrusosuus. Sitten vauhdilla kotiin, suihkuun ja työkoneen ääreen.


Treenitahti on ollut kova, joten pistettyäni koneen kiinni tajusin niskojen olevan jumissa, siis ihan totaalisesti. Ilmeisesti siitä syystä olin aivan voimaton ja painuin nukkumaan. Olisin voinut huidella aamuun asti, mutta pakotin itseni tokkuraisena ylös. Kokkailtuani ja syötyäni alkoi energiat taas virtaamaan, joten päätin lähteä vähän liikuttamaan itseäni. Eiku putkikassi olalle ja uimahallia kohti! Seurasi saunomista pitkän kaavan mukaan ja palauttava uintilenkki 500 m. Olisin toki jaksanut enemmänkin, mutta ei pidä revitellä liikaa.

Salilla olisi huomenna rest day eli kehonhuoltoa. Pidän suosiolla lepopäivän ja palaan tapahtumapaikoille vasta torstaina. Tein muuten ma iltana vuoden diilin eli nyt olen sitoutunut uuteen rakkauteeni, tuntuupa muuten hyvältä! Kesällä on tarkoitus jatkaa eikä antautua täysin golfille, mutta sitten on varmasti vähennettävä viikkotreenien määriä. Noh mitäpä tuota vielä liiaksi miettimään. Mutta joo vauhdikas ja hyvä aloitus viikolle. Täytyy todeta, että tämä vuosi on ollut toistaiseksi aikamoisen onnistunut, tätä lisää!



sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Kaveri wod

Tänään pääsin esittelemään ystävälleni Tainalle mun uutta rakkauttani. Tarjolla oli kaveri wod, jonne sai napata kaverin mukaan eli ilmaiselle tutustumiskäynnille. Aluksi vähän lämmiteltiin ja sitten painettiin aikaa vastaan seuraavat setit:


Elikkäs kyykkyjä, burpeita ja vatsoja, ei siis muita vastuksia kuin oma kroppa ja trust me siinä oli ihan tarpeeksi. En tiedä uskaltaako tätä nyt ääneen sanoa, mutta ihan kuin burpee alkaisi kulkea hiukan paremmin kuin alussa. Ideana oli tehdä treeni yhtäaikaa oman kamun kanssa eikä lähteä keulimaan. Meidän aika kahden kierroksen päätteeksi oli 8:11 ja mielestäni olimme varsin tasavertaiset sekä hyvä tiimi muutenkin.



Tämän viikon treenisaldo on kokonaiset kuusi. Olen niin ylpeä itsestäni ja onnellinen siitä, että löysin uuden kotini. Vaikka tunnen itseni paikoin huonoksi, vie halu kehittyä eteenpäin ja lopettaa turhan itsensä mollaamisen. Haluan näyttää itselleni, että tästä kropasta löytyy paukkuja ja pystyn kasvattamaan kuntotasoani kesään mennessä reilusti, joulusta puhumattakaan. Alkaa myös tuntua siltä, että tämä on juttu, johon haluan sitoutua tiukemmin...viikko aikaa miettiä millaisen jatkodiilin teen.

Ensi viikolle on varattu viisi tuntia ja nyt pidän käsiä kyynärpäitä myöden ristissä, etten tule kipeäksi. Tuntuu, että vähintään joka toinen ystäväni on ollut kipeänä, enkä ole vältellyt kenenkään tapaamista. Olen ollut aina sitä mieltä, että se tulee jos on tullakseen. Nyt on vaan snadisti kehno olo, joten epäilys on nostanut päätään. Olisi niin tylsää katkaista hyvin rokkaava treeniputki. Toivotaan, että kunnon yöunet pelastavat tilanteen.

lauantai 21. helmikuuta 2015

Haaveena leuanveto

Jo pari vuotta sitten haaveilin siitä, että pystyisin vetämään leukoja. Hieman sitä treenailinkin ja kovin tulos oli kolme, mutta sitten se kuihtui kasaan. Nyt en saa yhtään leukaa vedettyä eli lähtötilanne on täysi nolla. Heti CrossFit-kurssilla unelma alkoi uudestaan elämään, se sai siivet alleen. Jotenkin leuanvetotangot vetävät puoleensa, sillä käytössä on kuminauhoja, joilla saa helpotusta ja bokseja, joiden ansiosta pieni ihminen pystyy kiipeämään pelipaikoille.

Eilisissä aamutreeneissä pääsi tekemään monipuolisesti kaikkea, myös ottamaan askelia leuanvetotavoitetta kohti. Tosin mulla ei ole kovin tarkkaa tavoitetta, mutta kunhan hieman makustelen niin saan numeroita kehiin. Se voisi olla vaikkapa viisi leukaa jouluun mennessä. Anyway eilen lämmiteltiin kolme sarjaa tekemällä kepillä 10 hyvää huomenta liikettä, 10 kyykkyä seinän vieressä ja 10 etuheilautusta kahvakuulalla. Olen onnellinen siitä, että tartun jo reippaasti 12 kg kuulaan, vaikka joutuisinkin keventämään ennen loppua.

Työosuudessa haettiin hyviä painoja maastavetoon eli sellainen rautakasa jolla sarja 3-3-3-3 tulee vielä tehdyksi. Aloitin tosi varovaisesti ja hain lähinnä hyvää tekniikkaa. Tälle viikolle tulee kuusi treeniä, joka on suuri harppaus hetkiseen, joten olen siksikin varovainen. Loppupelissä mun tangossa taisi olla 40 kiloa, olisin voinut runtata lisää, mutta kehitän kuntoani ja kestävyyttäni babystepsein.

Sitten leuanvetoihin, jee! Varustelin tankoon kaksi kuminauhaa, vihreän ja mustan. Vihreä on se helpoin, mutta pelkäsin tarvitsevani pian kaksikin kumpparia. Musta oli liian tiukka, mutta vihreällä nousin melkein kevyesti setin 5-5-5-5. Saattaahan se olla, että piti vetää vielä yksi vitonen tyyliin "kerta kiellon päälle". Seuraavalla kerralla nappaan violetin kumpparin, joka on vihreästä seuraava eli haastekerrointa on nostettava.

Tässä vaiheessa kroppa oli jo kunnolla lämmitelty eli muuta kuin varsinaisen wodin kimppuun. Tehtiin kaksi sarjaa ja jokaista "liikettä" oli aikaa tehdä kaksi minuuttia, kokonaiskesto oli siten 12 minuuttia. Aloitin 25 boksihypyllä, tosin en vielä uskalla boksille vaan pinosin neljä 20 kg levypainoa käyttööni. Tässä on jo pieni lisäys alkuun eli boksia kohti mennään. Toistaiseksi boksi on pelottava ja korkea, pieni kunnioitus on hyväkin olla, sillä vikaan osunut hyppy voi tehdä ikävää jälkeä ja siinä on sitten sääriluut kovilla. Nyt ei ole tarvetta olla hullunrohkea vaan pitää järki ja turvallisuus mukana, kyllä se painopino pian kasvaa.

Seuraavaksi 300 metrin soutu, jossa piti painaa jo täysillä. Jäi siihen onneksi lyhyt palautusaika, ennen kahden minuutin määräajan täyttymistä. Kolmas liikepatteri olikin mulla se rankin eli wallball. Tässä heitetään isoa kuntopalloa kyykyn kautta seinään. Oikea heittokorkeus on muistaakseni 2,5-3 metrin paikkeilla, mutta hyvä jos yllän kahteen. Tämä on yksi liike, jossa lyhyt ihminen joutuu hieman alakynteen, mutta maasta se pienikin ponnistaa ja periksi ei anneta.



Tunnin jälkeen olo oli loistava! Aamutreenissä on totisesti puolensa, illalla on sitten aikaa johonkin ihan muuhun. Päivä menee hyvällä energialla ja hyvinvointi näkyy ulospäin. Oli ihanaa kuulla, kun kollegani totesi minut nähtyään, että näytätpä hyvinvoivalta. Pystyin vain toteamaan, että siltä musta tuntuukin. Olen saanut parissa viikossa hurjasti lisäenergiaa ja aivan kuin olisin löytänyt kotiin. Tietty haikeus salin lopettamisessa toki on, mutta välillä on vain mentävä eteenpäin.


torstai 19. helmikuuta 2015

AMRAMP

CrossFit on siitä hieno laji, että samalla oppii ihan uuden kielen tai lähinnä läjän termejä. Tänään en ehtinyt varsinaiselle tunnille, joten omatoimiselle open gymille mars! Open gymillä ei ole ohjattuja tunteja, mutta ohjaaja on paikalla ja käytettävissä. Onneksi sain myös treeniseuraa, sillä samalla alkeiskurssilla ollut mimmi tuli messiin.

AMRAMP tarkoittaa as many rounds as possible eli niin monta kierrosta kuin ehdit annetussa ajassa tehdä. Kellossa oli viisitoista minuuttia ja liikesetti näytti tältä:
- 10 kpl burpee
- 10 kpl t2b
- 120 naruhyppyä tai 60 tuplanaruhyppy

Sitten taas suomennoksia kehiin eli t2b toes to bar. Jalat tankoon tarkoittaa sitä, että roikutaan tangossa (toiset tarvitsee boksin kiipeämiseen) ja varpaat pitäisi saada vatsalihasten voimillaan ylös tankoon. Teen vielä aloittelijan versiota eli koukistan vähän polvia...ehkä jouluna menee pari oikein.

Tuplanaruhyppy on klassinen CrossFit-liike, jossa hyppynarua pitäisi heiluttaa kahdesti yhden hypyn aikana. Mähän en osaa yhtään, enkä ole onnistunut kertaakaan. Tässäkin on tavoite joulussa, mutta toisin kuin t2b, vuodesta ei ole tietoa. Jotenkin se logiikka, joka ei ole monimutkainen, on mulle liikaa. AI, että tunnenko itseni tyhmäksi? No aijaa ;)

Lopputulos oli järkyttävä hiki. Olin yhtäaikaa puhki ja täynnä virtaa tai ehkäpä onnistumista. Neljä kierrosta taisi tulla täyteen eli tästä vaan parannetaan. Ja arvatkaas mitä? Olen niin onnellinen siitä, että lähdin kurssille, koska tää on mun juttu. Nautin uudesta tavasta treenata ja saan siitä hurjasti voimia. Vielä, kun vähän näkisi niitä kehityksen rippeitä. Tosin aikaa on kulunut pari viikkoa, joten pitäisiköhän vähän malttaa mieltään?

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Aamutreenit

Tänään se sitten piti testata eli treenata heti aamusta. Koska CrossFit -treenit alkoivat jo seiskalta heräsin viideltä. Kahvinkeitin oli ladattu ja aamupalasmoothie valmiina, joskus on fiksua olla kaukaa viisas. Eikä se valmistautuminen nyt niin vaikeata ollut, olisin ehtinyt nopeamminkin paikalle, mutta olipahan ajoissa.

Tehtiin tempausharjoitus eli harjoittelimme painonnostotekniikkaa. Vaikeaa, kivaa, haastavaa ja palkitsevaa, kaikkea sitä yhtäaikaa. Ainoa miinus on se, että ohjaaja suositteli hankkimaan painonnostokengät. Lyhyen googletuksen perusteella money money money...noh katsellaan shoppailukiellon päätyttyä uudemman kerran.

Varsinaisena treeninä tehtiin kyykkyjä pitämällä tanko pään päällä suorilla käsillä. Mulla oli ihan tekemistä siinä 3x8 vaikka otin pienimmän eli 15 kg tangon. En ehkä loistanut, mutta olin niin tyytyväinen itseeni. Keskitin myös tekniikkaan ja kyykkäsin ihan kunnolla persuksilla tarpeeksi alhaalta. Sen verran hieno kokemus tuo early bird kuntoilu, että aion tehdä siitä tavan ja perjantaina uudestaan!


Ruokaa piti tosin ahmia kaksin käsin koko päivän ajan, mutta mähän tykkään syömisestä. Ex tempore tuli myös lähdettyä seuraneidiksi uimahallille ja saunomisen lisäksi räpiköin hetkellisesti vesijuoksun parissa. Tapailin myös rintauinnin tekniikkaa, mutta vain kevyesti ja palautellen. Mutta juu olipahan vaan mahtava päivä!

maanantai 16. helmikuuta 2015

Tabata tutuksi ja sporttiloman odotusta

Hyvä päivä tänään, töitä, treeniä ja aktiivisia lomasuunnitelmia! Ystäväni houkutteli muta toukokuussa pidettävään naisten fitness viikonloppuun Vierumäelle. Pakettiin kuuluu ruokailut, pe-su lukuisia treenejä ja yöpyminen. Haaveilen kokeilevani TRX-treenejä, powerslideria, crosstrainingia ja mahdollisesti jopa afrobicia. Viikonloppuun kuukuu 12 tuntia treeniä eli sehän voi käydä vaikka työstä. Hintaa lastilla kertyy 310 € eli kaupunkiloman verran, mutta joskus on tehtävä valintoja. Nyt sitten odotellaan kolme kuukautta, joskus on kivaa, kun on jotain mitä voi odottaa :)

Illalla oli jälleen CrossFitia, kuinkas muutenkaan. Tää lajikattaus lienee suhteellisen yksitoikkoista, sillä pistin juuri tänään kuntosalijäsenyyden pakettiin. Edelleen haikea olo luopumisesta, mutta valintoja valintoja ja sitten on vain tehtävä sitä, mikä vetää puoleensa. Onneksi treenit vaihtelevat laidasta laitaan, joten siitä tulee se vaihtelu. Ainoa mitä kaipaan on jooga, jos kymppikortia ei raaski investoida pitää mahdollisesti ostaa kertakäyntejä...life of choices.

Tabata on treeni, josta olen kuullut kauhutarinoita. Tänään pääsin kokemaan sen omakohtaisesti, sanoisin rankkaa, mutta toimivaa settiä. Tehtiin siis 4 minuuttia jokaista liikettä ja työosuus oli 20 sekuntia, lepo 10 sekuntia. Se ei kuulosta kovalta eikä lainkaan pahalta, mutta kyllä se tuntuu. Ensin punnerruksia 4 minuuttia ja oli nöyrryttävä naisten versioon eli polvet lattiassa. Lyhyen tauon jälkeen rinnalle veto kahvakuulalla, ehkäpä se helpoin setti, vaikka 12 kg kuulan otinkin. Sokerina pohjalla viivajuoksu eli lääh puuh pakahdun osio.

Näinkin lyhyen treenikokemuksen jälkeen voin vaan sanoa, että koukuttava laji. Tunnen itseni edelleen huonoksi, mutta halu kehittyä ja voittaa itsensä kantaa pidemmälle kuin luovuttaminen tai himmailu. Jos tällä tahdilla jatketaan niin jotain pakko tapahtua, ihan siis must. Huomenna pidän lepopäivän ja keskiviikkona trilleritreeni eli early bird meiningillä heti aamusta paikalle. Jännittää muuten ihan aikuisten oikeesti, pitää tehdä huomenna eväät seuraavaksi aamuksi valmiiksi.




sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Kyykkäystä maksimipainoilla

Päivän lorvinnan jälkeen oli korkea aika palata treenisalille. Aluksi lämmiteltiin kroppa ja sitten töihin. Agendalla oli 16 minuutin pituinen treeni, jossa piti hakea maksimipainot, joilla kahdeksan toistoa taittuisi. Toiveikkaana kasasin tankoni viereen läjän painokiekkoja...voi kuinka turhaan, mutta olipahan sentään toiveikas.

Täytyypähän vain todeta, että olen aiemmin kyykännyt liian lyhyellä liikeradalla. Nyt painettiin kunnolla ja niin, että pakaralihakset saatiin täysillä töihin. Yritin nostaa painoja 40 kiloon, mutta se oli liikaa ja tekniikka kärsi enkä päässyt tarpeeksi syvälle. Lopulta 35 kiloa oli maksimini ja tein sillä muutaman sarjan. Vaikka painojen määrällä ei päässyt leuhkimaan niin kyllä se vaan tuntui. Tästä lähdetään tekemään hiljalleen uusia omia ennätyksiä.

Päälle kunnollinen sykkeiden nosto eli kolme kierrosta seuraavalla reseptillä:
- 30 sek soutu
- 30 sek hyppynaru
- 30 sek lepo

Ideana oli vetää täysillä ja vaikka aikaa ei palanut tuhottomasti, meinasi henki salpautua. Alle tunti ja lopputuloksena hyvä treeni, parempi mieli. Päälle tuli vedettyä sellaiset herkkusetit, että ihan ideaalisessa ruokavaliossa ei olla, vai mahtuvatko laskiaispullat ruokaympyrään? Tavoitteena olisi vähän ryhdistäytyä, mutta mennä silti rennolla otteella. Juuri nyt ei ole sellainen tunne, että jaksaisi punnita yhtään raaka-ainetta tai kuvitella eläväni rahkalla. No smoothiet ovat sentään tehneet paluun ja sinne se rahka uppoaa enemmän kuin paremmin.

Ensi viikolle olen buukannut viisi treeniä! Tiedossa on siis hyvää settiä ja opin joka kerta lisää CrossFit -sanastoa, maailmaa jne. Testaan myös jotain, mitä en ole ikinä edes yrittänyt, nimittäin aamutreenejä. Mitähän siitä mahtaa tulla, kun menee seiskalta runttaamaan? Mikäli jään henkiin, kerron koettelemuksesta keskiviikkona.

Viikon kovin juttu tulee olemaan se, että pitäisi soittaa salille ja irtisanoa asiakkuus. Se olisi pitänyt tehdä jo viime viikolla, mutten pystynyt. Poden suunnatonta luopumisen tuskaa, vaikka tiedän päätöksen olevan oikea. Sen lisäksi mua koeteltiin ruokaostoksilla, olen kolmen kuukauden vaatteiden ostokiellossa ja Lidlissä ois ollut 6 euron treenihousuja. Näyttivät niin hyviltä ja totuuden nimissä tarvitsisin hieman uusia urheiluvaatteita. Kummasti sitä haluaa hieman erilaisia vermeitä eri lajiin ja se mikä toimii puntilla tai joogassa ei tunnu yhtään fiksulta CrossFitissä. Alan kohta laskea päiviä, että saan päivittää mun treenigarderobia. Oispa syntynyt helmikuussa tai edes juhlisi nimipäiviä alkuvuodesta. Ehkä tää kasvattaa luonnetta ja tekee sittenkin hyvää :)


Tuolta ne Lidlin leggarit näyttävät eli kuin toinen iho, joka nuolee pintaa. Kuvassa sisareni, joka ei kärsi ostokiellosta. Ja kyllä olen vähän kade, pakko myöntää, mutta ihan vähän vain. Normaalitilanteessa olisin varmaan ostanut kahdet.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Rest day

Eilen oli CrossFit-salilla rest day eli lepopäivä. Treenilogiikkahan menee siten, että kolme päivää runtataan ja neljäs on lepopäivä, jolloin venytellään, työstetään liikkuvuutta sekä huolletaan kehoa. Mulla oli kertynyt eiliseen mennessä vasta kaksi treeniä, mutta olin sen verran väsynyt töistä, että totesin kevyen treenin olevan paikallaan. Piti ottaa lyhyet päiväunet, n 10 minuutin tainnutus piristää kummasti, jotta jaksoin lähteä minnekään.

Tehtiin lonkankoukistajan venytyksiä, hieman heräteltiin takareisiä ja siitä liikkuvuudestakin oli puhetta. Lonkkahan on nivel, joka ojentaa, loitontaa, lähentää, koukistaa, kiertää...eli ihan kaikkea. Meillä istumatyöläisillä kireys on päivän sana ja tuo venytysosuus on kaikkea muuta kuin rennon letkeä. Mutta kyllähän se kannatti ja lähdin kotiin kuin uudestisyntyneenä.

Sitten vaan ruokaa tulille ja jälkkärit pöytään:



Tänään pyhitän päivän ystävyydelle ja treenisalille palaan vasta huomenna. Aikamoista suunnittelua tämä silti on, kalenteri kourassa varailen tunteja ja pohdin miten ehtisin tunneille. Harjoitusaikoja, kun on mun makuun hieman huonosti, sillä ilta-aikoja esim klo 17 ja 18 ei juurikaan ole. Se, että ehtii paikalle jo klo 16 tai on reippaana menossa aamuseiskalta vaatii järjestelyä. Ensi viikolle olen varannut kaksi aamutreeniä ja pelkkä ajatus kylmää päätä. Mutta palataan siihen myöhemmin ;)

-Virpi


keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Omatoiminen E4MOM treeni

Työmatkaa pukkaa eli mua ei nähty tänään Lahden CrossFit-salilla päinkään. Siitä huolimatta päätin jatkaa lajin parissa ja päättäväsesti marssin päivän päätteeksi firman punttikselle. Sen verran olin tehnyt etukäteistyötä, että olin etsinyt netistä sopivan treenin eli E4MOM:n. Tuo kirjainhirviö on yhtä kuin each four minut on minut, suomeksi liikkeet tehdään neljän minuutin aikana eli mitä nopeammin teet toistot sitä pidempi lepo. Kierroksia tehdään neljä eli yhteensä 16 minuuttia hikistä settiä.

Otin alkulämmöt soutulaitteella, jossa mun tekniikka on kaukana ohjekirjasta. Niin siis en osaa edes soutaa oikein eli kyllä tässä on paljon opeteltavaa. Onneksi motivaatiota tuntuu ainakin näin aluksi piisaavan, joten ei haittaa. Kun kroppa oli valmiina aloin kasailla tarvikkeita sopivaan paikkaan eli levytanko lisäpainoilla yhteensä 30 kg, 12 kg kahvakuula sekä sopivasti lääniä.

Sitten mentiin eli seuraava setti 4 kertaa ja aikaa 16 minuuttia:
- 5 x maastaveto
- 15 x etuheilautus kahvakuulalla (tää piti olla 10 m kävely etuheilautusten kera, mutta tilan puutteen takia pientä sooloilua)
- 10 x burpee
- 15 x abmat sit ups eli ns CrossFit vatsat

Oikeastaan aika kiva setti ja rankka sellainen. Toi burpee on aina yhtä kamala ja puuskutin kuin höyryveturi sekä hikoilin hillittömästi. Päälle lyhyt kävely/hölkkä juoksumatolla ja siinäpä se! Oikeastaan kiva huomata, että pienellä suunnittelulla treenit voi tehdä täysillä myös muualla. Eikä se tietenkään olisi pahitteeksi tehdä satunnaisesti sitä perinteistä salitreeniä, mutta tän alkuinnostuksen aikana en ehkä kykene moiseen.






tiistai 10. helmikuuta 2015

Eka ihan oikea WOD!

Nyt se on sitten koettu, nimittäin ensimmäiset wod-treenit. Kurssit on siis käyty ja nyt alkaa arki sekä tavalliset treenit. Sanoisinko, että aika rankka aloitus, mutta voi kuinka mahtava olo siitä tuli. Tehtiin puoli tuntia töitä, jossa tehtiin yhtä liikettä aina minuutti kerrallaan:
- soutu
- etuheilautus kahvakuulalla (saattaa olla termit vähän hukassa)
- burpee boksihypyllä
- lepo

Aluksi tehtiin pieni lämmittelytreeni ja sitten varsinaiseen työosuuteen. Yllä kuvattu sarja tehtiin loppuun eli 31 minuuttia painettiin. Tuli hiki ja allekirjoittaneella meinasi loppua puhti parinkymmenen minuutin jälkeen. Aloitin 12 kilon kahvakuulalla, ohjaajan suosituksesta. Parille vikalle kierrokselle oli pakko vaihtaa kevyempään eli kahdeksaan kiloon, sillä hapotti liikaa. Boksin tilalle kasasin kolme levypalloa, joiden päälle pompin. Boksi tuntuu vielä turhan korkealta, mutta ehkäpä parin kuukauden kuluttua kokeilen korottaa panoksia.

Sitten kotiin, ruokaa ja kuuma suihku! Sen jälkeen sonnustauduin kerrastoon, nappasin coretexit jalkaan ja toppiksen niskaan. Päälle kevyttäkin kevyempi kävelylenkki, joka palauttaa lihaksia. Sen verran pitäisi vielä jaksaa, että venyttelisi kropan läpi. Voi luoja kuinka paljon odotan sitä, että näen jonkinlaista kehitystä kunnossani!

t: hurahtanut

maanantai 9. helmikuuta 2015

Kokemuksia CrossFit On Ramp Intensiivi kurssilta

Viikonloppuna se sitten koitti eli hartaasti odottamani CrossFit-kurssi. Ja olihan se kaiken odotuksen ja likoon pistetyn rahamäärän (huikeat 165 €) arvoinen. Perjantaina kuultiin hieman lajin taustoista ja perusideologiasta. Sitten siirryttiin kevyen lämmittelyn jälkeen hiomaan tekniikoita mm kyykkyä. Suurimman vaikutuksen läpi kurssin tekikin juuri tekniikkaharjoittelu, sillä ohjaajat varmistivat, että jokainen tekee liikkeet oikein.

Perusteet ja ykköspäivän ohjelma

Meitä kurssilaisia oli 12 ja monella oli jo pohjaa lajista. Onneksi jokaiseen liikkeeseen löytyi aloittelijan sekä edistyneen versiot ja monta variaatiota siitä väliltä. Henki oli myös tsemppavaa, joten omaa vajavaisuutta ei tarvinnut hävetä. Vaikka itse en pysty tekemään esim. leuanvetoja, no ehkä hyvänä päivänä hikisesti yhden, pystyin apuvälineiden kanssa treenaamaan tekniikkaa. Tässähän voisi ottaa aika monta tavoitetta, joita jouluun mennessä haluaisi saavuttaa.

Lauantaina etureidet huusivat hoosiannaa heti aamusta, liikkeelle lähtö "hieman" ontui. Mutta onneksi liike alkoi taas tuntua hyvältä, kun paikat oli lämmitelty uuteen nousuun. Kakkospäivänä käytiin mm kahvakuulatekniikoita ja lopussa vedettiin aika tiukka wod eli work of the day. Vaikka olo oli hieman lannistunut niin samanaikaisesti puhkuin intoa. Lannistuminen johtuu siitä, että perus salitausta ei paljon auta, kuntoni on siis säälittävä. Onneksi innostus voittaa ja tietää heti haluavansa lisää, lisää ja lisää. Voisin kuvitella, että kehitystä tapahtuu nopeasti jos vain jaksaa treenata.

Sunnuntaina olo tuntui entistä tukkoisemmalta ja väsymys alkoi hiipiä pintaan. Ennen treeneihin lähtöä kävin kevyellä lenkillä. Oli pakko saada kroppaan liikettä ja vähän lämmitellä lihaksia. Päivän aikana tuli taas tuhti tietopaketti ja etenkin painonnostotekniikat tuottivat päänvaivaa, tyydyn vain sanomaan "Voihan tempaus"! Vaikka tankkasin pariinkin otteeseen ei paukut oikein riittäneet ja meinasi mennä kiukuttelun puolelle tyyliin "ei tästä mitään tuu".

Snadisti uupuneen näköinen lenkkeilijä 

Mutta jaksoin kuin jaksoinkin loppuun asti! Kahdeksan tuntia kolmessa päivässä on tiukka setti, mutta suosittelen sitä silti. Kurssin päätyttyä oli voittajafiilis ja malttoi tuskin odottaa sitä, että pääsee varailemaan tunteja. Hintaanhan kuuluu kolmen viikon treenit eli maalistuun alusta on sitten ostettava lisää. Omalta osalta joudun hieman miettimään mille tunneille ehdin, sillä kalenterissa on aika paljon reissupäiviä. Noh asiat tärkeysjärjestykseen eli CrossFit on selvästi korkeammalla sijalla kuin työ. Ihan ekaa kertaa elämässäni aion tehdä kunnon hikitreenejä heti aamusta, sillä ekat tunnit ovat jo seiskalta. Sitten suihkuun, maski päälle ja duuniin, venytetään päivää tarpeen vaatiessa toisesta päästä.

Lopussa kiitos seisoo ja voittajat ovat yhtä hymyä

Oma tavoitteeni on hurahtaa uuteen lajiin 110 prosenttisesti. Olen jo nyt harkinnut salikäsenyyden irtisanomista eli rakkautta ensi silmäyksellä ja vahvaa alkuhuumaa ilmassa. Pitäisikin pirautella salille ja kysellä sopimusehdoista, sillä kahteen paikkaan ei viitsi maksaa säännöllisiä maksuja. Jos haluan tehdä rinnalla punttitreenejä aion mennä firman minipunttikselle, jossa voi tehdä hyvin kaikki perusliikkeet.

Palaan aiheeseen pian, sillä huomenna on ekat ihan oikeat treenit. Iik miten ihanaa hurahtaa tällä tavalla!

-Virpi