maanantai 30. maaliskuuta 2015

Maksimipainoja ja melkein kuolema

Tänään oli ihan erilainen treeni kuin aiemmin eli uutta ärsykettä kropalle. Alkuun lämmiteltiin kroppaa rinnallevedoilla, valakyykyillä ja mittarimatoliikkeillä. Mun piti ihan palautella mieleen miten rinnalleveto muuttuu, kun siihen napataan työntö messiin. Siihen, että nämä painonnostotekniikat ovat hallussa...noh siihen on vielä matkaa. Mutta tärkeintä on matka eikä määränpää, eiks jeah? Vaikeuksia tuottaa se allemeno, pitäisköhän näitä työntöjä ja tempauksia harjoitella joskus omatoimisesti? Vahva ehkä...vielä vahvempi suositus.


AMRAMP eli as many rounds as possible, niin monta kiekkaa kuin sielu sietää, ei se sielu järin paljon sietänyt. Eli sama suomeksi 15 kpl etuheilautusta kahvakuulalla, 8 rinnallevetoa työnnöllä ja 10 bar over burpeeta, pompitaan siis burpeiden välissä tangon yli. Sitä siis niin paljon kuin kuudessa minuutissa ehtii, välissä 3 min taukoa ja sitten kaksi rundia lisää.

Etuheilautuksiin otin 12 kilon kuulan ilman epäröintiä, yritän ottaa pienemmän vain lämmittelyissä. Suosituspaino rinnallevetoihin naisilla oli 30 kiloa, nappasin 25 ja siinäkin taisi olla snadisti liikaa. Mulle oikeampi paino olisi varmaan ollut 20 tai 22,5 kiloa. Toisaalta, kun painoa on reilusti, joutuu todella miettimään tekniikkaa. Yritin saada jaloista voimaa, sillä toi on kova paino nostaa pelkillä käsillä pään yläpuolelle.

Ekalla kierroksella tein liikkeet kahdesti ja vielä muutaman etuheilautuksen. Tokalla kiekalla täydet kaksi rundia jäi pienestä kiinni ja kolmannella ero kasvoi entisestään. Kun kaikki toistot laski yhteen oli kokonaistulokseni 191 kpl. Siitä rinnallevetoja oli 48 toistoa eli vaikka paino teki tiukkaa niin taistelin loppuun asti, melkein kyllä kuolin, mutta se kuuluu lajiin :)

Olo oli viimeisen vihellyksen kohdalla kamala. Kun vähän steppaili ympäriinsä, hörppäsi vettä, pyyhki hikeä ja raivasi tavarat pois, alkoi helpottaa. Oli hyvä nähdä, miten kroppa reagoi, kun tekee kovalla sykkeellä ja isoilla painoilla punttia. Tätä lisää eli maltan tuskin odottaa, miten kunto ja kantti kestää pari kuukautta myöhemmin. Helmikuun jälkeen on tapahtunut jo paljon niin mitä kaikkea tässä voikaan oppia kesäkuun alkuun mennessä?

-malttamaton

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Treenin, levon ja ravinnon tasapaino

Matka CrossFitin maailmaan on ollut monella tavalla palkitseva ja silmiä avaava. Ensinnäkin on mahtavaa innostua jostain näin kokonaisvaltaisesti. Silloin lähteminen on helppoa ja haluaa oppia, tehdä ja kehittyä koko ajan. Kurkataanpas tämän päivän treeneihin:

ma wod - valakyykkyjä ja elämäni ensimmäiset toes to barit!
ti wod - mm. etukyykkyjä ja maastavetoja
ke uinti 1 km, vaihtelua ja erilaista ärsykettä kropalle
to wod - tempausharjoittelua, turhauttavan haasteellista eli töitä, töitä ja töitä tiedossa
pe hieronta ja lepopäivä
la open games treeni ja range harjoittelua (ks. eilinen postaus näistä)
su wod - rest day eli kehonhuoltoa

Kun treenikertoja on paljon pitää itsestään huolehtia myös muuten. Energiantarve on suuri ja ruoan pitäisi olla hyvää, puhdasta ja monipuolista. Koska päätin vuoden alussa kieltäytyä dieeteistä en ole punninnut yhden yhtä ruoka-annosta. Syön viidesti päivässä mm munakasta, smoothieita, avokadoa, paljon kasviksia/marjoja/hedelmiä ja tavallista kotiruokaa. Sen lisäksi en ole kieltänyt itseltäni mitään, vaikkapa hiilareiden määriä en murehdi lainkaan ja syön leipää päivittäin. Olo on ollut energinen ja iho voi hyvin, uskon siten paletin olevan kunnossa. Eilen palkitsin itseni pizzalla ja huitasin koko lätyn kerralla, valitsin kuitenkin listan vähäkalorisimman vaihtoehdon. Se teki sydämelle hyvää, joskus on herkuteltava.

Kolmas kulmakivi on lepo! Huutomerkki siksi, että unen määrästä ei saa missään nimessä tinkiä. Tällä viikolla olenkin ollut iltaisin uupunut ja torkahdellut tv:n ääreen. Siksipä olen kömpinyt pehkuihin jo yhdeksän maissa ja nukkunut ruhtinaallisia yöunia. Kun kehoa kuormittaa oikein on unen laatukin hyvää. Ei tarvitse juurikaan pyöriä, eikä päässä sinkoile työasiat. Olen aika tyytyväinen nykytilaan, vaikka levon ja treenin välistä suhdetta pitää tarkkailla. Ylikunto tai minkään sortin liiallinen rasitustila ei olisi suotavaa, se toisi kapuloita rattaisiin kehityksen tielle. Nyt tavoitteena on tulla entistä vahvemmaksi minuksi!

Vaikka dieetti on pannassa alan huomata kropassa kehitystä. Vyötärö on kaventunut, hartiaseutu näyttää pitkästä aikaa ryhdikkäältä, selluliitin määrä pienenee takareisissä ja peppuun on tullut muotoa. Naiset ovat tunnetusti harvoin tyytyväisiä peilikuvaansa, mutta nyt ollaan lähellä. Toisaalta tikkulaiha olemus ei ole ihanteenikaan ja lihakset ovet tervetulleita tähän bodyyn. Tämä on mahtava matka, jonka toivoisin jatkuvan pitkään.

Kotoa löytyy köllötyskaveri päikkäreille

Jänniä smoothieita <3

Peilikuva näyttää jo hyvältä

Tavallista ruokaa...ja paljon!

Strong is the new skinny - haluan olla vahva!









lauantai 28. maaliskuuta 2015

Viimeiset openit ja golfkauden avaus

Tänään on ollut ihan mieletön päivä, energiatasot on korvissa ja endorfiinit jyllää. Päivä pyörähti käyntiin 15.5 openeilla, jotka pistivät taas miettimään omia rajojaan. Aikaa vastaan piti tehdä toistot 27-21-15-9 eli nuo luvut olivat soudussa kulutetut kalorit ja thrustereiden määrä. Arvatkaa, kuka on ihan surkea soudussa 0/

Siinä, kun muut soutavat kymmenen kaloria, mulla on mittarissa neljä tai viisi. En siis ollut kovin luottavaisin mielin. Thrustreissa piti olla 20 kilon levytanko ja liikkeessä tanko on ns etukyykkyasennossa rinnalla. Käydään kyykyssä ja ylös noustessa nostetaan tanko pään päälle. Olisin halunnut ottaa 15 kg tangon, mutta ohjaaja sai yllytettyä ja olihan se sitten pakko kokeilla.

Täytyy sanoa, että kokonaisuus oli aika murhaava. Soutu ei ollutkaan se pahin rasti ja ehkäpä tällainen treeni pakotti hiomaan omaa tekniikkaa. Mutta ei se nyt ihan helpolla tullut sittenkään. Thrustereissa jaksotin kaikki sarjat kolmeen eli ekalla yhdeksän toiston välein pieni tauko, tokassa seitsemän toiston välein, sitten viiden ja lopulta kolmen. Mun valmiiksi jumissa olevat olkapäät olivat aivan tukossa, mutta sisu ei antanut periksi, enkä vaihtanut kevyempään tankoon kesken leikin.

Oma aika oli huono, mutta olen ylpeä itsestäni. Uskallan väittää, että kuukausi sitten tämä ei olisi onnistunut. Voimatasot ovat kasvussa, kropassa alkaa näkyä, että jotain on tehty ja asenne treenejä kohtaan on uusissa svääreissä. Ja niinhän se on, että teen tätä itseäni, enkä muita varten. Pituuteni takia häviän soudussa eli siinä on yksi laji, jossa joudun tekemään hartiavoimin töitä kehittyäkseni. Thrusterissa lyhyet välitykset voivat vielä kääntyä edukseni, mutta siihen on vielä matkaa. Kokonaisaika oli 17:15 eli ei mahtiaika, mutta hieno startti kuitenkin. Se pitää sisällään 72 thrusteria, joka on yhtä kuin kova urakka.

D

Treeni oli enemmän korvien välissä, kuin lihasvoimassa. Tässä lajissa mitataan henkistä kanttia runsain mitoin. Olin niin liekeissä, että kotiin rauhoittuminen ei ollut vaihtoehto. Vaikka ulkona satoi vettä päätin pyöräyttää golfkauden käyntiin. Kaivoin bägin vaatehuoneen uumenista esiin, kurvasin pizzalle...olin ehdottomasti ansainnut sen ja sitten Vääksyn Kanavagolfia kohti. 

Onneksi rangella on katos niin sade ei päässyt kastelemaan. Olihan se asteen verran viileätä, mutta pidin taukoja ja lämmittelin välillä käsiäni. Yritin muistella pron kommentteja viime kesältä. Otin vatsalihaksista tiukan tuen, pidin painoa asteen verran vasemmalla puolella ja vahtasin, ettei backsvingi lähtenyt väärille urille. Täytyy sanoa, että olin aika tyytyväinen lyönteihin. Alun jälkeen sain voimaa lantiosta, enkä vain riuhtonut käsillä, paketti pysyi hyvin kasassa.

Olisi tehnyt mieli läiskiä useampi kori, mutta päätin himmailla. Alla oli kuitenkin aika kova treeni ja pelkäsin vilustuvani. Kipinä kuumeni liekkeihin ja veikkaan, että mut nähdään pian uudestaan rangella. Pitkä talvi on voiton puolella ja veri vetää kentälle. Tämän kauden haaste tulee olemaan se, kuinka yhdistää CrossFit ja golf...kyllä se pitää olla mahdollista. Noh toukokuussa se nähdään ja eiköhän tästä tule liikunnan suhteen ihan huippuvuosi!



sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Open games - kisahuumaa parhaimmillaan

Kääks miten treenikuulumiset ovat tyystin unohtuneet! Mutta no hätä, treenit ovat jatkuneet koko maaliskuun hyvällä tahdilla eli 4-6 treeniä per viikko ja CrossFitin lisäksi olen lenkkeillyt sekä uinut. Haaveissani pääsen vielä kevään aikana joogasalille, mutta palkkapäivää odotellessa eli ehkäpä heti huhtikuun puolella. Ja kymppikortin sijaan on tyydyttävä kertahankintoihin, vaikka siten tuntihinta onkin kovempi, mutta se 135 euroa on vaan liikaa.

Maaliskuun ajan meidän salilla on tehty läpi maailman tehtäviä Open Games treenejä. Missasin ekan viikonlopun, mutta nyt on kolme kovaa plakkarissa eli kertoilenpa hieman niistä. Ideana on tehdä n.s kisatreeni, jossa ensin otetaan lämpö päälle ja sitten tehdään treenit parin kanssa vuorotellen. Toinen laskee suoritukset ja merkkaa ne viralliseen tuloskorttiin. Tämän lähemmäs CrossFit kisoja en tule todennäköisesti pääsemään. Ellei sitten joskus olisi mahdollisuudet joihinkin aloittelijoiden leikkiskaboihin osallistua, you never know!

Kolme viikkoa sitten tehtiin liikepatteria valakyykky (tanko pään päällä suorin käsin) ja leuanveto. Aikaa oli aina 3 minuuttia, jolloin molemmat liikkeet piti tehdä kahdesti ja loppuajan sai levätä. Joka kierroksella tuli 2 toistoa lisää ja settiä jatkettiin niin pitkään, kuin toistot ehti tekemään määräajassa. Skaalatussa eli helpotetussa versiossa naisten valakyykkypainot olivat 20 kg ja leuanvedoissa sai käyttää kuminauhaa. Olin aiemmin tehnyt valakyykkyjä vain 15 kilolla, joten koin suurta onnistumista, kun kyykyt menivätkin kevyesti. Sen sijaan leuanveto sillä leveimmällä eli vihreällä kuminauhalla oli liikaa.

Pääsin lopulta kolmannelle kierrokselle. Setti alkoi kuudella toistolla eli 6 kyykkyä, 6 leuanvetoa, 6 kyykkyä ja 6 leuanvetoa. Toinen kierros muuten sama, mutta määrät 8-8-8-8. Kolmannessa erässä jäin leuanvetoihin, yrityksestä huolimatta aika riitti vain kuuteen hyväksyttyyn suoritukseen. Kokemus oli huikea, leijuin valakyykkyonnistumisesta ja sisuunnuin leuanvedoista. Jouluun mennessä haluan tehdä 5 leuanvetoa ilman kuminauhoja. Vielä on epätietoa sen suhteen, mitä tavoitteen eteen pitää tehdä, mutta rimpuilen usein leuanvetotankojen tuntumassa.


Viikko sitten tehty open 15.3 oli kuin suoraan painajaisistani. Joissain liikkeissä sitä todella manaa omia mittojaan. Huikea pituuteni 152 cm asettaa satunnaisesti kapuloita rattaisiin, vastaavasti välillä se on myös huikea etu, kun pitkät raajat loistavat poissaolollaan. Wall ball on yksi haastavimmista eli heitetään isoa 4 kg painavaa palloa kyykyn kautta seinälle. Virallinen mitta on 3 metriä, mutta muistaakseni skaalattu pituus oli hieman yli 2 metriä. Se ei siis ole allekirjoittaneelle ihan kevyinmästä päästä. Mitta ei täyty vain käsiä ojentamalla vaan pitää tehdä töitä.

Aikaa oli 14 minuuttia ja taas tee niin paljon kuin ehdit. Määritykset 50 wall ballia ja 200 hyppynarua. On muuten tosi haastavaa olla tuomari, sillä hyppynaru pyörii silmissä. Samalla kun lasket pitäisi kannustaa, huudella tuloksia ja tehdä score cardiin merkintöjä. Lopputulokseni oli karvan alle kaksi kierrosta, naruhypyt jäivät johonkin 175:n kohdille. Olin auttamatta salin huonoin, mutten välittänyt siitä. Mulle se 100 wall ballia oli maraton ellei jopa triathlon. Kivuliaita toistoja, mutta jonain päivänä se helpottaa ja jokainen heitto (tuskallinenkin sellainen) vie eteenpäin. Sitä treenaa kuitenkin itseään eikä muita varten. Ystäväni Anne oli supernainen ja teki kolme kierrosta, boksilta poistui kaksi onnellista voittajaa!


Eilen oli ihan erilainen Open, kun 15.4 tärähti eetteriin. Pystypunnerruksia ja rinnallevetoja, skaalatut painot 30 kg sekä 35 kg. Rohkeasti kokeilin molempia, pystypunnerruksiin sai ottaa jaloista vauhtia, mutta liika oli liikaa. Sama rinnallevedoissa, tekniikka ei pysynyt hallussa ja pelkäsin ranteille käyvän pian hullusti. Oli nöyrryttävä tyttöpainoihin eli säälittävät 25 kg kehissä. Todellisuudessa olin keran aiemmin kokeillut molempia liikkeitä noilla painoilla, mutta jurppihan se vaan kummasti.

8 minuutin AMRAMP eli 10 pystypunnerrusta, 10 rinnallevetoa ja niin paljon kuin sielu sietää tai kroppa kestää. Totuushan on se, ainakin näin aloittelijalla, että pää luovuttaa kroppaa ennemmin. Sitä jotenkin luulee ettei jaksa ja tiputtaa painon sekä lepää välissä eikä vedä kehoa äärirajoille. Jos en olisi nössöillyt olisin vetänyt paremmin, mutta tulokset paranevat vielä. Pitäisi muistaa, että sitä on niin alussa ja on tehnyt hyvän harppauksen jo nyt. Aikaa on kuitenkin kulunut alle kaksi kuukautta eli eihän ne voimat yhdessä yössä kehity.


Lopullinen tulokseni oli 75 eli peräti 40 pystypunnerrusta ja 35 rinnallevetoa. Kun nielin pettymykseni, mietin missä ollaan ja minne aion jatkaa, olinkin aika tyytyväinen. Pettymyspaatoksesta voi lukea toisen blogini puolelta -> kupillinenonnea.blogspot.fi. En mä nyt ihan romuna ole, ikää on kuitenkin se 36 mittarissa, omat fyysiset mitat on mitä on ja silti teen tätä. Kyllähän tässä koko ajan mitataan omaa kehitystä ja paukutellaan omia ennätyksiä. 

Päälle vetäsin ystäväni kanssa 1,5 tunnin kävelylenkin palauttelevana treeninä. Sitten vielä pienet 1,5 tunnin päiväunet ja paljon ruokaa. On ihanaa tehdä kaikkea tätä, kun on innoissaan. Uuden aluevaltauksen myötä treenit rytmittävät arkea. Mietin ensin miten ehdin treenaamaan ja rakennan muun elämän sen ympärille. Vaikka boksilla tulee vietettyä aikaa ehdin tapaamaan ystäviä, lorvimaan kotona ja tekemään kaikkea muuta aivan kuin ennenkin. Salillekaan ei ole ikävä, vaikka voisihan sitä käydä jossain välissä jonkun nasevan olkapäärääkin tekemässä. 

Muistatteko muuten inhoni jalkatreeneihin? Nyt, kun jalkatreeni on yhtä kuin kyykky kehonpainolla, takakyykky, etukyykky, valakyykky, askelkyykky, boksihyppy, burpee...olen täynnä intoa. En kaipaa tippaakaan jalkaprässiä, polven koukistuksia tai - ojennuksia laitteissa, ainoastaan pohjeliikkeitä hackissa. Kun kyykkää peppu lattiaa hipoen, hakien voiman sieltä takareidestä hyvällä tekniikalla, ei polvetkaan haraa vastaan. Polvien kivut ja narinat ovat lähes kokonaan poissa, mutta treeneissä ne eivät vaivaa lainkaan. Haaveeni juoksutreeneistä elävät siis vahvasti ajatuksissa. Perjantaina jopa kokeilin ottaa pari juoksuaskelta, kun hölkkäsin ystäväni luota kotiin. Menin kylään kävellen kierrellen vähän pidemmän maisemalenkin ja kotimatkalla ilma oli viilentynyt sen verran, ettei kävely pitänyt lämpimänä. 

Tiedättekö, tästä tulee ihan paras vuosi kaikilla elämän osa-alueilla ja etenkin treenien suhteen!

-Virpi


lauantai 7. maaliskuuta 2015

CrossFit huumaa

Viikko on hurahtanut sitten viimeisen päivityksen, mutta treenit ovat jatkuneet. Olen ollut sen verran kiireinen lomailun suhteen, että kahden blogin päivitys ei ole luonnistunut. Sen sijaan toinen blogini kupillinenonnea.blogspot.com on ollut aktiivinen eli käyppä siellä, jos et ole sinne aiemmin eksynyt.

Maanantai 2.3 

Tehtiin maksimivoimatreeniä, joka oli täysin uusi kokemus ja sellainen tajunnan räjäyttäjä. Ideana olis siis hakea tankoon isoin paino, jolla saa tehtyä yhden toiston. Aloittelijalle oli myös haastavaa keskittää kaikki energia yhteen settiin, mutta lähtötaso on nyt selvillä ja siitä jatketaan.

CrossFit total tulokseni:
Takakyykky 55 kg
Pystypunnerrus 27,5 kg
Suorinjaloin maastaveto 75 kg


Tiistai 3.3

CrossFitin ihanuus on juurikin se, että treenit vaihtelevat niin täysin. Harrastat yhtä lajia, mutta teet joka päivä eri juttuja. Samalla siis kätevää, koska vaihtelu tulee automaattisesti ja kroppa saa uusia ärsykkeitä, niin erilaista kuin salilla. Toki kuntosaliharjoittelussa vaihtelu ja ärsykkeet pitää saada eri tavoin toteutettua.

Tiistaina tehtiin kolme 12 minuutin sarjaa idealla, 30 sekuntia työtä, 30 sekuntia lepoa. Siinä levon jälkeen vaihtui aina liike eli vuoroteltiin kahden liikkeen kanssa.

Patteri 1
Boksihyppy (olen yhä niin onnellinen, kun boksihyppy luonnistuu)
Etupunnerrus tankoa vasten eli seisottiin hieman vinossa ja vedettiin rintaa tankoa vasten

Patteri 2
Leuanveto
Vatsalihasliikettä, istumaannousu

Patteri 3
Askelkyykkykävely levytanko pään päällä suorin käsin (aloitin 5 kg kiekolla ja vaihdoin sen puolivälissä kymppiin)

Kaikki tämä aamulla kello 7, sitten kotiin remontoimaan. Oli muuten aika hyvä fiilis!

Keskiviikko 4.3

Keskiviikkoaamuna sain mun upouudet Inovit testiin. Kyllä on polleeta, kun on niin käheet painonnostokengät. Kiitos kuuluu vanhemmilleni <3

Tehtiin aikaa vastaan liikesarja:
Kyykky oman kehon painolla (tässä myös kyykätään kunnolla eli peppu alas asti)
Thruster levytangolla (rankka liike, joten pelkkä 15 kg tanko riittää mulle edelleen)

Toistot 20-15-10

Thrustereissa teki tiukkaa, koska paino painaa käsillä ja liike on niin kokonaisvaltainen. Siinä siis mennään kyykkyyn ja ylös noustessa työnnetään tanko suorille käsille pään yläpuolelle. Keskivartalo on pidettävä tiukkana ja voima on saatava jaloista.


Torstai 5.3

Kropassa alkaa painaa väsymys. Se tulee intensiivisistä treeneistä, tässä on ehtinyt aika paljon kuukauden aikana tuntata. Toiseksi mun loma on ollut aktiivinen eli renonttihommat ovat vieneet veronsa. Suunnittelen siis palauttavaa viikkoa seuraavaksi, se alkaa sunnuntaina ja ekan kunnon treenin teen vasta viikon päästä lauantaina. Ajatuksena on lepoa, uintia, kehonhuoltoa ja tekniikkaharjoittelua. Torstaina rest day eli kehonhuolto tuli totisesti tarpeeseen, muuten ois voinut olla rankkaa päästä edes paikalle.

Ohjatut venyttely- ja liikkuvuustreenit ovat yksi lukuisista lajin plussapuolista. Ei niitä vaan tule omatoimisesti tehtyä. Pukeudun noihin aina lämpimästi ja teen liikkeet kroppaa kuunnellen. Venyttely ei saa liian rankkaa, vaan siinä on mentävä kropan omilla ehdoilla.

Perjantai 6.3

Viikon kolmas aamutreeni...enpä ois kuukausi sitten uskonut, että herään lomalla viideltä yhdenkään lajin takia. Vähän se painaa ja kevennetty viikko painoi mielessä, mutta sisulla ja tahdolla voittoon, kisaan kuitenkin itseni kanssa ja teen tämän itselleni.

Perjantai käynnistyi siten, että teimme 15 minuuttia yhtä patteria. Ohjeena oli tehdä tasainen suoritus eli ei hampaat irvessä (sopi mulle) vaan rennosti kevyttä hikeä tavoitellen.



Patteri 1
Soutu, tavoitteena oli 4000 m, mutta mä jäin alle kolmen tonnin. Mittarissa taisi olla vaivaiset 2880, mutta lyhyenä ihmisenä jään kokonikin puolesta alakynteen. Pidettiin vastus kutosella, seuraavan kerran nostan kasiin niin se helpottaa hieman. Taloudellinen kevyt soutu pitäisi siis tehdä kevyellä vastuksellakin eli ei kymppiä kehiin. Mutta pidin vauhdin tasaisena läpi matkan ja hei 15 minuuttia on aika huikea soutuaika!

Patteri 2
100 hyppynarua
20 etuheilautus kahvakuulalla
20 vuorikiipeilijää 

Nostan niin hattua jokaiselle lapselle, joka hyppii riemusta hyppynarulla. Se on niin rankkaa! Olen aika ylpeä siitä, että nappaan nykyisin 12 kg kahvakuulan ja vasta pakon edessä pienennän sitä. Mun etuheilautustekniikka on myös hioutunut siten, että saan voiman lantiosta eikä käsissä tunnu lainkaan. Kädet vain kannattelevat ja pitävät kiinni.

Vuorikiipeilijässä ollaan lankkuasennossa ja nostetaan vuorotellen jalkaa siten, että pilvi osuu kyynärpäähän. Yllättävän rankka liike tuokin. Sain hikisesti neljä kierrosta kasaan, hyppynaru taisi olla se pahin rasti. Mutta miettikääpäs yhteensä neljäsataa hyppyä ennen aamukasia!

Patteri 3
40 m juoksu
10 punnerrusta 
10 vatsalihasliikettä istumaannousulla

Tämä oli varmaan mulle mukavin setti. Juoksu oli kivaa ja rentoa. Punnerrukset ottivat koville, naisten punnerruksinakin kymppi on kova. CrossFitissähän suoritus kelpaa vasta, kun rinta osuu maahan eli kaikki tehdään kunnolla. Vatsalihakset taas on se helpoin rasti, vähän istut ja heiluttelee itseäsi ylös ja alas. Mun kierroslukumittari meni sekaisin eli kierrokset jäi laskematta, veikkaan lopputulokseksi 9 tai 10. Se tekee siis ainakin 90 punnerrusta, ilmankos tuntui, että niitä tehtiin yhtenään.

Treenaamisen lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että syö, juo ja lepää tarpeeksi. Nämä nyt ei tuota suurta tuskaa eli olen todellakin syönyt. Loman johdosta olen nukkunut päivittäin lyhyet päiväunet ja koittanut huolehtia yöunen määrästä. Tärkeintä ei ole kytätä jokaista kaloria vaan syödä hyvää puhdasta ruokaa. Munakkaat ja smoothiet ovat tehneet paluun ruokaympyrääni.

Tänäään on rankka treeni edessä. Tehdään ns kisatreeni ja boksilla on sen mukainen tsemppihenki. Wodit ovat täynnä eli sekin luo oman tunnelmansa. Keskitän voimani tähän ja sitten lepään & syön, vähän ois herkuttelua tiedossa. Huomenna totaalilepo, maanantaina rest day ja tiistaina ajattelin suunnata uimaan. Mutta tiedättekö olen vihdoin löytänyt juttuni ja nautin siitä mitä teen, tätä on saatava lisää!