Tasapainoilua

Elämä on yhtä tasapainon hakemista ja juuri kun seisoo tukevasti molemmilla jaloilla tulee kummasti horjutetuksi, aina ja joka kerta. Mutta sellaistahan se elämä tuppaa olemaan ja tärkeintä onkin nousta uudestaan pystyyn, entistä ylväämmin. Tasapaino on asia, jota olen pohtinut koko aikuiselämäni, ilmeisesti siksi jooga on tehnyt minuun erityisen vaikutuksen. Siihen kun kuuluu paljon elämänviisautta ja balanssin hakemista niin konkreettisissa asanoissakin kuin joogafilosofian puolellakin.

Tatuoinnista haaveillessani pyörittelijöitä pitkään ajatusta siitä, että ihooni ikuistettaisiin juurikin jin jang merkki, joka kuvastaa mm. tasapainoa. Se on yhtälailla kaunis ja kätkee sisäänsä paljon elämänviisautta. Emmin kuitenkin miltä pyöreä kuva näyttäisi selässäni ja olisiko se jotenkin hassun näköinen, joten valitsin toisin. Tatuointi kun on ikuinen, joten halusin olla 110 % varma sen suhteen. Kuvan piti kuitenkin merkitä minulle jotain, en halunnut että se oli vain kaunis eikä sisältäisi tarinaa.

Pitkällisen puntaroinnin jälkeen päädyin perhoseen, löysin lopulta sopivan mallin ja sitten pääsinkin aikaa varaamaan. Todellisuudessa prosessi vei pikkikammoni takia noin kahdeksan vuotta, varmaan pitkällisin päätösprosessi elämässäni. Onnekseni taitava tatuoija teki kuvasta vielä paremman ja olen joka päivä kiitollinen päätöksestäni. Olkapäälläni istuu nykyisin perhonen, joka näyttää siltä, että se lentää ihan kohta pois, niin eläväisen kauniisti se on ihooni ikuistettu.

Perhonen kuvastaa minulle kauneutta, jota vaalin muutenkin ympärilläni. Se on pieni ja kaunis, hento ulkokuori kuitenkin hämää, vahvuus ei ole koosta kiinni. Upeaan loistoonsa se on puhjennut vasta käytyään läpi muodonmuutoksen, pienestä toukasta maagiseksi kaunottareksi. Se on kuin matkani tässä elämässä, aina ei ole ollut niin helppoa kuin nyt, mutta positiivisella päättäväisyydellä olen kasannut itseni paloista uudestaan ehjäksi ja pystyn seisomaan tukevasti molemmilla jaloillani. Vuosien varrella elämä on koulinut tuomalla mutkia sekä alamäkiä reitilleni, hyvä niin ja kiitos jokaisesta juonenkäänteestä. Kuten sanotaan, tärkeintä on matka eikä määränpää.

Arvatenkin mun tasapainoa on taas horjutettu, tosin se on verrattain helppoa eli ei siihen ihmeitä tarvita. Silloin kun niin käy, mietin asioita tarkasti, vähän liikaakin. Yritän tarkastella asiaa monelta kantilta ja kilautan tarvittaessa kaverille. Annas olla jos asiaan liittyy raha, niinkin huoleton tapas kuin minä pohtii budjettia päättäväisesti. Mielestäni jaettu pohdinta on nimittäin aina parempi kuin yksinään pähkäily. Tosin vaikka kuinka miettisin asioita ääneen teen sen lopullisen päätöksen oman pääni mukaan. Pelkkiin faktoihin perustuva päätöksenteko olisi turhan helppoa ja ongelmatonta, joten minun maailmassa ratkaisut syntyvät enemmän tai vähemmän tunteen perusteella. Luojan kiitos naisen logiikka on keksitty, sillä selittää mitä tahansa ja ratkoo kaikkein visaisempiakin pähkinöitä.

Tasapainoista sunnuntaita <3