Uitettu koira & nestehukkaa

Jos jotain on päätetty niin sehän pitää, periaatteen ihminen ei helpolla murru. Päivän päätteeksi olin uupunut ja laskin epätoivoisena päiviä lomaani, melkeinpä tuntejakin. Paleli ja jurppi, sellainen pakenen maailmaa peiton alle fiilis. Siitä huolimatta riuhtaisin itseni liikenteeseen eli ei muuta kuin YogaRocksiin Mandukanin mahtia testailemaan. Pakkausselosteessahan oli, että matto paranee käytössä, siitä pitäisi saada jonkun sortin liukas pinnoite kulutettua. Säästötavoitteeseen ei siis pyritä joogan kustannuksella, reilu satku sinne tänne ;)

Jotenkin kuvittelin, että päivää ennen uuden vuoden juhlintaa, olisi vähän jengiä liikenteessä. Voi kuinka väärässä olinkaan, vastassa oli 37 innokasta joogaajaa. Olikohan uuden vuoden lupaukset jo etukäteen käytössä? Mahtuihan se munkin matto mestoille vaikka viimeisenä meninkin, sitten vaan päätä tyhjentämään ja kroppaa puhdistamaan. Tunnin alussa yritin luvata itselleni, että unohdan kaikki päivän tapahtumat ja käännän huomioni itseeni sekä hyvinvointiini, mutten oikein onnistunut. Miljoona asiaa pyöri päässä, rauhoittuminen on välillä tuskallisen vaikeata, silloin pitää vain hyväksyä levottomina pyörivät ajatukset.

Hot joogassa lämpötila on noin 38, mutta tunnelma oli sen verran tiivis, että lämpömittari kohosi varmasti yli neljänkymmenen. Hikoilen normaalisti vähän, joogassakin...ainoastaan aamutunneilla joutuu vähän pyyhkimään hikeä otsalta. Tänään oli toisin, tässäkin suhteessa. Jo alun hengitysharjoituksia tehdessä alkoi lämpö irrota, heti ensimmäisen  aurinkotervehdyksen aikana tipuin solkenaan vettä. Jalkojen ote meinasi jatkuvasti lipsua, kun matto oli nopeasti hikipisaroiden peitossa.

Alku meni hyvin, kroppahan toimii kuuman kosteassa ilmassa paremmin kuin hyvin. Melkein huvittaa miten eri tavalla vartalo liikkuu aamuisin, kun olen juuri pompannut sängystä ylös. Puolivälissä ilma alkoi tuntua turhan raskaalta, happirikkaus oli kaukana, kun hiilidioksiditasot nousivat turhan korkealle. Yleinsä juon tunnin aikana puoli litraa vettä, tänään piti käydä täyttämässä pullo kesken kaiken ja tankkasin kolminkertaisesti.

Seisontasarjan loppuvaiheilla alkoi hieman huimata. Piti käydä välillä hengittelemässä lapsiasennossa ja antaa muiden painaa munkin puolesta. Päätäkin vähän jomotti, lievää nestehukkaa ilmeisesti. Oli pakko ottaa rennosti ja tehdä loppuasanat rauhallisesti. Lattiasarja on normaalisti hieman kuin rentoa venyttelyä, mutta ei tänään. Pyyhin tuskaisesti hikeä ja hamuilin jatkuvasti juomapulloa, taisin tehdä henkilökohtaisen hikiennätykseni - ei huono.

Puolitoista tuntia myöhemmin ja varmaan kolme litraa hionneena päästiin maaliin. Ensimmäistä kertaa elämässäni olin läpimärkä treenin jälkeen, olo oli kuin uitetuilla koiralla. Luojan kiitos olin autolla liikenteessä, pyöräily olisi ollut liikaa, seinä olisi tullut vastaan. Olipa muuten ihanaa päästä suihkuun ja saada kuivat vaatteet päälle. Vaikka olen korjannut nestetasapainoa jo reilun tunnin ei tilanne meinaa korjautua. Fyysisen rasituksen myötä luotan siihen, että nukun ensi yönä kuin lapsi. Joten ei muuta kuin sänkyä kohti.